LEHTIKUVA
Oikeusministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tarkastellaan sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia. Professori Martti Häkkänen selvittää ministeriön toimeksiannosta, miten sähkölinjojen tuottama taloudellinen hyöty voitaisiin ottaa huomioon korvauksissa.
Työssä arvioidaan lainsäädäntömuutoksen toteuttamismahdollisuuksia ja niihin liittyviä näkökohtia. Lisäksi selvitetään, millaista sääntelyä muissa maissa on käytössä. Professori Martti Häkkänen valittiin selvityksen tekijäksi tarjouskilpailun perusteella.
Selvitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jossa linjataan omaisuudensuojan vahvistamisesta korottamalla voimansiirtolinjojen lunastamisesta maksettavia korvauksia. Uudistettu lunastuslaki tuli voimaan elokuussa 2025 ja nosti myös sähkölinjoista maksettavia korvauksia.
– Uudistuksen valmistelun loppuvaiheessa todettiin kuitenkin tarpeelliseksi erikseen selvittää, olisiko taloudellinen hyöty syytä ottaa huomioon sähkölinjojen lunastamisesta maksettavissa korvauksissa, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Selvitystyön on määrä valmistua kesäkuun lopussa 2026.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää muutoksia lunastuslain korvausperusteisiin. Esityksen tarkoituksena on parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön lunastuslain muuttamisesta, ja asia saadaan siten maaliin eduskunnassa vielä ennen juhannusta. Lailla vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti omaisuudensuojaa korottamalla pakkolunastuksista maanomistajille annettavia korvauksia. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet pitävät tärkeänä, että laki uudistetaan viimein, koska sillä on iso merkitys suomalaisille, jotka joutuvat luopumaan omaisuudestaan pakkolunastuksessa.
Hallitus on esittänyt lunastuslakiin muutoksia, joilla vahvistetaan maanomistajien oikeuksia ja varmistetaan perustuslain mukainen täyden korvauksen periaate. Uudistuksen myötä lunastuskorvaukset määritettäisiin jatkossa markkina-arvon mukaan ja niihin lisättäisiin 25 prosentin korotus. Perussuomalaiset kansanedustajat Antti Kangas, Jari Koskela ja Juha Mäenpää pitävät hallituksen esitystä tervetulleena mutta korostavat, että työ ei ole vielä valmis.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
