

Diakonissalaitos, ote Exit-työ Suomessa-oppasta.
Maassa maan tavalla -ajattelu on ”äärioikeistolaisuutta” – ainakin, jos Diakonissalaitoksen ja Jari Taposen julkaisemiin materiaaleihin on uskominen
Euroopan unionin rahoittamien materiaalien mukaan jo pelkkä maassa maan tavalla -ajattelu rinnastuu ääriajatteluun ”rotunationalismin”, anarkismin ja antifasismin kanssa. Diakonissalaitoksen julkaisemassa ääriliikeoppaassa äärioikeistolaisten aatteiden joukkoon on luokiteltu jopa kulttuurinationalismi. Samantyyppistä matalan kynnyksen määritelmää äärioikeistolaisuudelle on kuuluttanut hiljattain myös Twitter-poliisi Jari Taponen.
Kulttuurinationalismin leimaaminen äärioikeistolaisuudeksi koettelee suhteellisuudentajun rajoja. Sanakirjamääritelmällä kulttuuri on olennainen osa nationalismin käsitettä. Lisäksi länsimaisissa liberaalidemokratioissa on jo pitkään ollut ihanteena maahanmuuttajien integroiminen vallitsevaan kulttuuriin. Kynnys äärioikeistoksi leimaamiseen osoittautuu huomattavasti matalammaksi kuin äärivasemmiston kohdalla.
Diakonissalaitoksen nettisivuilla on Euroopan unionin rahoittama opas erilaisesta väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumiseen. ”Exit-toiminnan” kerrotaan olevan ihmisille, jotka pohtivat suhdettaan väkivaltaiseen aatemaailmaan tai ääriliikkeeseen.
Materiaali on ajankohtaista ja suurimmilta osin asiallisesti kirjoitettua. Vuonna 2021 julkaistussa oppaassa on jäsennelty väkivaltaista uskonnolla tai poliittisella aatemaailmalla perusteltua ekstremismiä. Keskeisessä roolissa ovat niin islamilaiset, äärioikeistolaiset kuin äärivasemmistolaisetkin liikkeet.
Erikoiskummallista on kuitenkin se, että äärioikeistolaisuudeksi on luokiteltu myös kulttuurinen nationalismi. Tähän kategoriaan voi päätyä, mikäli ”..[m]ieltää kulttuurin keskeiseksi ihmisiä yhdistäväksi tekijäksi ja tämän johdosta ihminen voi tulla kansalaiseksi omaksumalla valtakulttuurin”.
Saman voisi kääntää hyvin perinteiseksi ja harmittomaksi ”maassa maan tavalla” -ajatteluksi.
Äärioikeisto ja äärivasemmisto
Diakonissalaitoksen oppaan mukaan äärioikeistolainen aatemaailma voidaan jakaa kaiken kaikkiaan kolmeen pääasialliseen aatesuuntaan. Yllämainitun kulttuurisen nationalismin lisäksi äärioikeistolaisiin aatesuuntauksiin kuuluvat ”etnonationalismi” ja ”rotunationalismi”. Etnonationalismin mukaan eri etnisyyksien tulisi elää omissa kansallisvaltioissaan, ja pidemmälle menevä rotunationalismi vastustaa etnisyyksien sekoittumista.
Vastaaviksi äärivasemmistolaisiksi aatevirtauksiksi Diakonissalaitoksen opas luokittelee anarkismin ja antifasismin. Anarkismille tunnusomaista kerrotaan olevan valtahierarkioiden ja jopa valtion vastustaminen. Antifasismin kerrotaan vastustavan mm. patriarkaalisuutta, homofobiaa ja kapitalismia, jonka radikaalit rinnastavat fasismiin. Molempien suuntausten nähdään pitävän sisällään oma-aloitteiseen väkivaltaan tähtäävää toimintaa.
Kansallismielisyys äärioikeistolaista?
Siinä, missä Diakonissalaitos pitää esillä laajasti eri ääriliikkeiden kirjoa, Twitter-poliisi Jari Taponen nostaa ”äärioikeiston” tikun nokkaan ja niputtaa sen maltillisempaan kansallismielisyyteen. Hiljattain heinäkuun alussa hän jakoi saman luokituksen, jossa kulttuurinationalismi oli linkitetty radikaaliin liikehdintään:
”Suomessa ilmenee äärioikeiston koko kirjo maltillisesta populismista väkivaltaa kannattavaan — Suomessa oikeistoradikalismia on pyritty jo pitkään normalisoimaan tietyllä termistöllä eri somealustoilla”.
1) Nyt on puhuttu paljon äärioikeistosta. Suomessa ilmenee äärioikeiston koko kirjo maltillisesta populismista väkivaltaa kannattavaan (alla olevan jaottelun mukaisesti).
Suomessa oikeistoradikalismia on pyritty jo pitkään normalisoimaan tietyllä termistöllä eri somealustoilla pic.twitter.com/SDQFkH0VEi
— Jari Taponen (@JariTaponen) July 6, 2023
Jos kulttuurinationalismikin on äärioikeistolaisuutta, herää kysymys, onko kaikki nationalismi lähtökohtaisesti äärioikeistolaisuutta. Tavanomaisen ymmärryksen mukaan nationalismi eli kansallisuusaate korostaa ajatusta ihmiskunnan jakautumisesta omiin kansakuntiin. Kulttuurilla on tässä keskeinen rooli.
Mitä nationalismi tarkoittaa?
Suomalaisen sanakirjamääritelmän mukaan nationalismi voi olla oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista, poliittista oman kansan vapauden ja omaleimaisuuden säilyttämistä, sekä jyrkempää ”kansalliskiihkoa”, uskoa oman kansan paremmuuteen.
Myös Stanfordin sanakirja määrittelee nationalismin kansallisen kulttuuri-identiteetin ja poliittisen itsenäisyyden puolustamiseksi. Nationalismin määritelmille on tyypillistä kansallisen kulttuurin ja poliittisen itsenäisyyden kietoutuminen toisiinsa.
Länsimaisilla liberaalidemokratioilla on tapana testata kansalaisuutta hakevia ulkomaalaisia kansalaisuuskokeilla, joissa korostuu kielen ja kulttuurin tuntemus. Maailman tunnetuin esimerkki lienee yhdysvaltalainen kansalaisuuskoe. Siihen kuuluu kysymyksiä mm. maan politiikasta ja kulttuurista.
Äärioikeistolaisuuden laveasta kattokäsitteestä saa vaikutelman, että kulttuurinationalismi olisi kategorisesti ääriajattelua
Suomessa maahanmuuttajien kotoutuminen ja integroiminen ovat yhteisiä valtiotason haasteita, joista kannetaan huolta eri puolilla poliittista kenttää. Tähän kuuluu ajatus maahanmuuttajien mukautumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Siinä, missä määrin integraatiolla tavoitellaan suomalaisen identiteetin omaksumista yksilön alkuperäisen kansallisen identiteetin kustannuksella, ei ole yksiselitteistä vastausta. Integraation tavoitteissa ilmenee kulttuurieroja länsimaiden välillä. Esimerkiksi Ranska on tunnettu nk. assimilaatiosta, jonka ihanteena on saada maahanmuuttajat omaksumaan uuden kohdemaan kulttuuri-identiteetti.
Diakonissalaitoksen ja Taposen peräänkuuluttamasta äärioikeistolaisuuden laveasta kattokäsitteestä saa vaikutelman, että kulttuurinationalismi (tai nationalismi) olisivat kategorisesti ääriajattelua. Tuolloin esimerkiksi kokonaisvaltaista maahanmuuttajien integroimista tavoitteleva Ranska leimautuisi äärioikeistolaiseksi valtioksi.
Kulttuurinationalismi on erottamaton osa sekä nationalismin määritelmää että länsimaisia maahanmuuttokäytäntöjä. Silti maltillisempi ja väkivallaton ”maassa maan tavalla” -ajattelu pyritään nyt näkemään rinnasteisena äärivasemmiston anarkismille ja antifasismille.
Tätä vasten on havaittavissa, että instituutiomaailmassa kynnys äärioikeistoksi leimaamiseen on huomattavasti matalampi kuin äärivasemmiston kohdalla. Kynnys on jo niin matalalla, että leimakirveen käyttäjille maltillinen kansallismielisyys näyttää käsitteelliseltä mahdottomuudelta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


IS: Vaimonsa pahoinpidellyt helsinkiläisimaami levittänyt valeuutisia muslimilasten kaappauksista

Ylikomisario Taponen pakeni Twitteristä – huomautus harhaanjohtavien tietojen levittämisestä oli liikaa

Sujuvaa suomea kirjoittava nuori japanilaismies sai oleskeluluvan – sometili täyttyy iloisista onnitteluista: ”Tervetuloa Suomeen”

Teemu Keskisarjan kolumni: Rasisminvastainen teollisuus ja kulttuurinen omiminen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








