

LEHTIKUVA
Mäenpää: Käteisen riittävä huolto- ja käyttöverkosto säilytettävä normaaliaikoina – ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina
Huoltovarmuuskeskuksen ulostuloissa on painotettu käteisen merkitystä. Jos käteisen rahan logistinen ketju rapautuisi, rahan liikkeeseen laskeminen, käyttö ja kuluttaminen vähenisivät merkittävästi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen käteisen käyttömahdollisuudesta valtion toimielimissä. Kysymyksen taustalla on hiljattain tehty päätös, jonka mukaan eduskunnan ravintoloissa ja kahvilassa ei voi käyttää käteistä maksuvälineenä.
– Mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että valtion ylimpien toimielinten ja niiden alla toimivien suurimpien organisaatioiden yhteydessä toimivissa arkisissa palveluissa voi tarvittaessa hoitaa maksunsa käteisellä? Mäenpää kysyy.
– Tulisiko eduskunnan säätää Suomeen laki, ettei pankki voi periä yritykseltä maksua käteisen tilillepanosta?
Logistisen ketjun uudelleenpystyttäminen vaikeaa
Huoltovarmuuskeskuksen ulostuloissa on painotettu käteisen merkitystä. Jos käteisen rahan logistinen ketju rapautuisi, rahan liikkeeseen laskeminen, käyttö ja kuluttaminen vähenisivät merkittävästi.
– Ketjun uudelleenpystyttäminen olisi vaikeaa ja kallista. Tämä ei tapahtuisi hetkessä, sillä käteisen käsittely vaatii jokaiselta logistisen ketjun jäseneltä tarkkuutta ja turvallisuustoimia.
– Keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, Mäenpää selittää.
Valtion toimielinten näytettävä esimerkkiä
Mäenpää vaatii eduskunnan näyttävän esimerkkiä käteisen käytön suhteen. Vastuu ei hänen mukaansa ole kuitenkaan yksinomaan eduskunnalla. Lähtökohtana tulee olla, että ainakin valtion ylimpien toimielinten ja niiden alla toimivien suurimpien organisaatioiden, kuten eduskunnan, valtioneuvoston, ministeriöiden, virastojen ja laitosten yhteydessä toimivissa pienimuotoisissa arkisissa palveluissa – esimerkiksi postissa, kahvilassa, ruokalassa ja myymälätoiminnassa – voi tarvittaessa hoitaa maksunsa käteisellä rahalla.
– Valtion on vaikeampi perustella toiveita ja vaatimuksia, joilla se kannustaa yksityisiä yrityksiä ja tavan kansalaisia parantamaan huoltovarmuutta ja varautumista, kun sen ylläpitämissä toimielimissä samaan aikaan romutetaan niitä, perussuomalainen kansanedustaja huomauttaa.
Yrityksille työkaluja hallita käteiskuluja
Käteisen käytön luopumisesta yritystoiminnassa perustellaan usein sen aiheuttamilla kuluilla. Erityisesti tilittämistä pankkeihin pidetään kalliina. Käteisen ulkoiset kustannukset yrityksille koostuvat yleensä vaihtokassan hankinnasta ja juuri käteisen tallettamisesta yrityksen pankkitilille. Jälkimmäinen on kustannusten kannalta merkittävämpi.
Pienissä ja keskisuurissa asiakaspalveluvaltaisissa yrityksissä, kuten ravintoloissa, käteispalvelujen hankinnan mediaanikustannus oli Suomen Pankin tutkimusten mukaan vuonna 2024 valtakunnallisesti noin 600 euroa vuodessa jakautuen pankkien kustannuksiin ja arvokuljettajien kustannuksiin eri määrissä. Tämän päälle tulevat yrityksen sisäiset kustannukset käteisen hallintaan liittyen.
– Mikäli yrityksillä olisi enemmän työkaluja hallita käteisen käytöstä koituvia kuluja, voisi sen säilyttäminen käypänä maksuvälineenä yrityksen palvelujen ja tuotteiden ostamiseen olla houkuttelevampaa, Mäenpää sanoo.

PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- häiriötilanteet käteinen raha valtionlaitokset maksuväline asiakaspalvelu Juha Mäenpää Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?

Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Reijonen huolissaan tankkauspaikkojen automatisoitumisesta – Saarikon vastaus: Sopimusvapaus ei tarkoita käteisen vastaanottopakkoa

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








