
Juho Eerola: Puolustusvalmius kaipaa täydennyskoulutusta ja joustavampaa reservijärjestelmää
Kansanedustaja Juho Eerola nosti eduskunnan täysistunnossa esiin kolme kriittistä huomiota valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta.

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset on perinteisesti painottanut kansallisen turvallisuuden merkitystä politiikanteon ohjenuorana, huomautti perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puheessaan valtioneuvoston puolustusselontekoon liittyen. Mäenpää pitää energiahuollon suunnitelmallisuutta ja sen toimivuuden varmistamista keskeisenä osana Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Jo kymmenen vuotta sitten vuonna 2015 silloinen perussuomalaisten turvallisuuspoliittinen ohjelma alkoi otsikolla ”Kansallinen turvallisuus”.
– Meille turvallisuusteema ei ole astunut kuvioihin vasta silloin, kun siitä puhumisesta on tullut trendikästä tai kun siitä on voinut hyötyä kannatusgallupeissa. Me otimme tuolloin ja otamme edelleen asian vakavasti, Mäenpää huomautti.
Kansallinen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Näitä tukee puolustusliitto Naton jäsenyys sekä muu kansainvälinen puolustusyhteistyö.
Keskeinen osa sotilaallista huoltovarmuutta on energiahuollon suunnitelmallisuus ja sen toimivuuden varmistaminen.
– Niin väestöllä kuin Puolustusvoimillakin on oltava poikkeusoloissa riittävästi polttoainetta, lämpöä ja sähköä, linjasi Mäenpää.
Puolustusvaliokunta toteaa, että kotimaisen energiantuotannon ylläpitäminen, energian varastointi sekä tuotanto- ja toimitusketjujen elinvoimaisuus ovat kriittisiä keinoja riippuvuuden vähentämiseksi ulkomaisista toimituksista, jotka voivat kriisi- ja sotatilanteessa keskeytyä tai vaarantua.
– Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelman mukaan turve on osa Suomen huoltovarmuutta. Myös Nato-johdon viesti Ukrainan opeista puolustusvaliokuntaan oli selkeä. Sotilasmateriaalin lisäksi yhtä tärkeää on huolehtia energiansaannista. Mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia, Mäenpää muistutti.
Eduskunnan puolustusvaliokunta toteaa, että ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät voimakkaasti toisiinsa ja että niitä on mahdotonta erottaa toisistaan nykymaailmassa. Esimerkiksi hybridivaikuttamisen torjunta lankeaa usein ensin poliisille ja Rajavartiolaitokselle. Vihamielisinä vaikuttajina voivat olla valtiolliset toimijat tai heidän ohjauksessaan toimivat ei-valtiolliset tahot, kuten järjestäytynyt rikollisuus.
– Edellä mainituilla viranomaisilla on keskeinen rooli ensivasteessa tilanteissa, joita ei vielä voida tulkita sotilaallisiksi uhiksi. Puolustusvaliokunta korostaakin, että kaikilla keskeisillä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden viranomaisilla — Puolustusvoimilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla, poliisilla ja suojelupoliisilla — on oltava riittävät resurssit ja ajantasaiset toimivaltuudet eikä ketjussa saa olla heikkoja lenkkejä, Mäenpää vaati.
Mäenpää huomautti, että perussuomalaiset haluaa määrätietoisesti edistää Suomen turvallisuuteen panostamista riippumatta siitä, ovatko uhat ajankohtaisia vai eivät.
– Turvallisuuden rakenteet vaativat vuosikausien määrätietoista ja tavoitteellista työtä, eikä niitä luoda hetkessä, jos ne kerran murennetaan. Tämä on syytä muistaa myös tulevaisuudessa, jos ajat joskus rauhoittuvat, Mäenpää päätti.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Kansanedustaja Juho Eerola nosti eduskunnan täysistunnossa esiin kolme kriittistä huomiota valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta.

Eduskunta käsitteli eilen valtioneuvoston puolustusselontekoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas korosti puheessaan, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen on pidettävä kiinni vahvasta puolustuskyvystä ja uskottavasta pelotteesta.

Turvallisuuspuolueena perussuomalaiset painottaa, että Suomen on määrätietoisesti vahvistettava omaa puolustuskykyään. Nato-jäsenyys ei korvaa Suomen omaa koulutettua reserviä ja kotimaista suorituskykyä, vaan täydentää sitä.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.

Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Elokapina töhri varhain keskiviikkoaamuna Eduskuntatalon pylväät punaisella maalilla ja vaati turpeen nostamisen kieltämistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puolustaa turpeen käyttöä ja tyrmää sekä kapinoitsijoiden vaatimukset että viestin esitystavan.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää