
Koskela: Lisätalousarvio vahvistaa kotimaista puolustusteollisuutta
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kiittää hallitusta vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarvioon sisältyvistä puolustuspanostuksista.

LEHTIKUVA
Torstaina perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sai mahdollisuuden esittää eduskunnan suullisen kyselytunnin viimeisen kysymyksen. Aiheeksi valikoitui Ukraina-tuki ja kotimainen puolustusteollisuus. Hän muistutti, että kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.
– Tänään on kulunut 85 vuotta talvisodan päättymisestä. Suomi on lisäksi tänään ilmoittanut uudesta aseapupaketista. Miten tämä viimeisin apupaketti vastaa Ukrainan kriittisimpiin puolustustarpeisiin? Juha Mäenpää kysyi puolustusministeriltä.
Mäenpää muistutti myös hallituksen aiemmin päättämästä 660 miljoonan euron Ukraina-tukiohjelmasta. Sen kautta tilaukset kohdistetaan kotimaisille puolustusteollisuuden yrityksille, mikä vahvistaa sekä Suomen turvallisuutta että Ukrainan puolustusta.
– Ohjelma tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia kotimaiselle puolustusteollisuudelle, työllisyydelle ja huoltovarmuudelle pitkällä aikavälillä. Miten arvioitte tämän tukiohjelman pitkän aikavälin vaikutukset Suomen puolustusteollisuuden kasvuun ja kilpailukykyyn? Mäenpää tiedusteli.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) huomautti Ukrainan tilanteen olevan hyvin kriittinen.
– Tänään julkaisimme merkittävän 200 miljoonan euron aseapupaketin, joka auttaa suoraan Ukrainan rintamatilanneasemaan ja sitä kautta neuvottelutilanteeseen, vastasi Häkkänen.
660 miljoonan euron Ukraina-tukiohjelmaa ministeri piti merkityksellisenä kotimaan teollisuudelle.
– Se buustaa, vahvistaa, suomalaista yritystoimintaa vahvasti ympäri Suomea, korkean teknologian tuotteita, mutta ihan kovaa ammusta ja rautaa myös. Se tuo työtä Suomeen, yritystoimintaa, ja se vahvistaa sitä kautta myös meidän puolustusta pidemmällä aikajänteellä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kiittää hallitusta vuoden 2025 ensimmäisessä lisätalousarvioon sisältyvistä puolustuspanostuksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kiittää hallitusta merkittävästä panostuksesta Ukrainalle myönnettävään lisäapuun.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio esittää keskustelunavauksena puolustusteollisuuden yritysten ja start-up-ekosysteemien kehittämistoimia. Sillä olisi hänen näkemyksensä mukaan ulkomaankaupan, työllisyyden ja turvallisuuden kannalta positiivista vaikutusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra esitti valtioneuvoston tervehdyksen Ässä-rykmentin muistomerkillä, kun talvisodan päättymisestä on tullut kuluneeksi 85 vuotta.

Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää