Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään keskustelunaloite turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.
Turpeella on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden, ruoantuotannon sekä energiaturvallisuuden kannalta. Turpeen käyttöä koskevat päätökset ovat kuitenkin viime vuosina perustuneet enemmän poliittisiin linjauksiin kuin kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sen hyödyistä.
Turve uusiutuu luonnossa samalla tavoin kuin puu, ja sitä hyödynnetään eri käyttötarkoituksiin kuiviketurpeena, kasvuturpeena ja energiaturpeena.
Turvetta käytetään laajasti eläinten kuivikkeena esimerkiksi siipikarja- ja nautakarjatuotannossa. Turpeen luonnollinen happamuus ja antibakteeriset ominaisuudet auttavat pitämään eläimet terveinä ja vähentävät antibioottien tarvetta tuotannossa.
– Tämä on merkittävää myös globaalin antibioottiresistenssin torjunnan kannalta, joka liittyy arviolta jopa 4,7 miljoonaan kuolemaan vuosittain, Juha Mäenpää sanoo.
Kasvuturve on keskeinen osa kotimaista taimituotantoa sekä vihannesten kasvatusta. Lisäksi se on merkittävä vientituote erityisesti Länsi-Eurooppaan. Ruoan kysynnän kasvaessa Euroopassa kasvuturpeen tarve on arvioitu lisääntyvän, mikä tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa strategisen raaka-aineen toimittajana.
– Huoltovarmuuskeskus on myös muistuttanut, että kasvuturpeen ja kuiviketurpeen tuotanto on käytännössä sidoksissa energiaturpeen tuotantoon.
Muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa on korostanut energiavarmuuden merkitystä. Suomi on vahvasti riippuvainen merikuljetuksista ja ulkomaisista polttoaineista. Kotimainen turve on huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energialähde, joka voisi kriisitilanteessa parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.
– Turpeen asemaa heikentää EU:n päästökauppajärjestelmä, jonka katsotaan heikentäneen sen markkinaehtoista kannattavuutta. Suomen tulisi pyrkiä muuttamaan turpeen asemaa EU:ssa tai neuvotella kansallinen poikkeus, jotta turvetta voitaisiin hyödyntää huoltovarmuuden ja ruoantuotannon turvaamiseksi, Mäenpää toteaa.
Turpeen käyttöä voitaisiin Mäenpään mielestä edistää myös kansallisin päätöksin esimerkiksi määrittelemällä turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi, poistamalla turpeen valmistevero, tukemalla turpeella tuotettua energiaa huoltovarmuuden näkökulmasta päättämällä turpeella tuotetun energian SGEI-tuesta ja rajaamalla pienemmät kaukolämpölaitokset päästökaupan ulkopuolelle.
– Turpeen tuotantokyvyn säilyttäminen, toimitusketjujen turvaaminen sekä lupaprosessien sujuvoittaminen ovat keskeisiä tekijöitä, jotta Suomi pystyy varautumaan myös mahdollisiin kriisitilanteisiin.
– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa on tarpeen arvioida aiempia päätöksiä uudelleen ja varmistaa, että kansalliset ratkaisut tukevat Suomen huoltovarmuutta ja elintarviketuotantoa, Mäenpää painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelua keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjaa turvetuotannon merkityksestä ja vaatii realismia takaisin turpeesta käytävään keskusteluun.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
