PS ARKISTO
Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.
Suomi on välttänyt EU-komission alijäämämenettelyyn joutumisen, ja Suomi saa luvan joustaa EU:n budjettisäännöistä puolustusmenoja nostaakseen.
Ylen A-studiossa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että ilman säästötoimia ja talouden sopeutuksia Suomi ei olisi päässyt läpi komission tarkastelusta.
– Ensinnäkin hallituksen toimet ovat toimineet, toiseksi myös puolustusmenojen nousua katsotaan suopeammin alijäämäsäännöissä.
Hallituksen puoliväliriihen päätöksillä palkansaajan ostovoima kohenee selvästi ja työnteosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen. Pieni- ja keskituloisten käteen jäävä rahapotti kasvaa etenkin veronalennusten vuoksi.
Mäkelä korostaa, että kyseessä ovat kasvutoimet.
– Kun työn verotusta kevennetään, ja työn tekeminen kannattaa paremmin, pitkällä aikavälillä se myös tuottaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Mäkelä muistuttaa, että seuraavan hallituksen tulee säästää lisää 10 miljardia.
– Säästöistä sovitaan aina hallituspuolueiden kesken. Nykyinen hallitus voisi säästää lisää esimerkiksi ilmastoposeerauksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelma aloittaa talousaiheiden sarjan, jonka ensimmäisessä jaksossa käsitellään julkistalouden ja kansantalouden nykytilaa ja niiden haasteita. Onko Suomessa kasvu lähivuosina mahdollista? Mukana on vahvaa talousosaamista: valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ruotivat taloustilannetta ja esittävät myös uudistusehdotuksia.
Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.
Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.
Suomen Pankin ex-osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä analysoi hallituksen puoliväliriihen tuloksia ja hahmottelee mahdollisia lisätoimenpiteitä.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
