

MATTI MATIKAINEN
Mäkelä: Suomi ei liittynyt Euroopan unioniin maksaakseen toisten velkoja
EU-keskustelua maassamme leimaa hymistelevä konsensushenkisyys. Lähes kaikissa EU:n liittyvissä asioissa suomalaiset puolueet lähinnä kilpailevat siitä, mikä on missäkin asiassa myönteisin ja ”fantsuttelevin” EU:n suuntaan. Ehkä monelle erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajille tulisi yllätyksenä omien edustajiensa EU-intoilu, jos he vain tietäisivät siitä, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.
– Eduskunnassa avointa EU-keskustelua käydään valitettavan vähän. Tästä syystä kansalaiskeskustelussa on vaikea arvioida eri puolueiden esittämiä linjauksia sekä vaihtoehtoja EU:n ja siellä vaikuttamisen suhteen.
– Hallituksen päätökset käytännössä määräävät etenemisen ja eduskunnan rooliksi jää lähinnä siunata linjaukset suuressa valiokunnassa, Mäkelä toteaa.
EU ei ole itseisarvo
Perussuomalaiset ovat ainoa eduskuntapuolue, jonka mielestä EU ei ole itseisarvo, vaan välinearvo.
– Jäsenyys unionissa sekä rahaliitossa ovat tällä hetkellä vallitsevia tosiasioita, mutta eivät välttämättä pysyviä ratkaisuja. Suomi on liittynyt unioniin saadakseen mahdollisuuden vapaaseen kaupankäyntiin, ei maksaakseen muiden velkoja tai joutuakseen muiden määräysvallan alle.
– Useamminkin siis soisi kysyttävän, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto – mitä mielestämme pitäisi tehdä toisin. Puolueen EU-linjausten pohja tulee voimassaolevista puolue- ja vaaliohjelmista. Sen ohella kuitenkin olemme ottaneet useissa yhteyksissä kantaa aiheeseen suppeammin tai laajemmin eri valiokuntien sekä erityisesti suuren valiokunnan vastalauseissamme, Mäkelä tarkentaa.
Näkemysero hallituksen linjaan on syvä
Määritelmän mukaisesti ”suuri valiokunta käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan”.
– Suuren valiokunnan perussuomalaisena edustajana olen perehtynyt aihepiiriin ja ollut rakentamassa linjaamme yhteistyössä muun ryhmän sekä puolueen kanssa.
– Eräs esimerkki tällaisesta laajemmasta kannasta on 21.3.2018 annettu valiokunnan lausunto valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta 2018. Se on eri aloja läpileikkaava linjaus siitä, kuinka maamme äänivaltaa unionissa tulisi käyttää ja mitkä ovat kantamme ajankohtaisiin suuriin kysymyksiin. Esitimme ainoana puolueena oman pohjaesityksemme, koska näkemysero hallituksen linjaan oli liian syvä.
Mäkelä esittelee keskeisiä linjauksia perussuomalaisten jättämästä eriävästä mielipiteestä seuraavasti:
1. Johdanto
Perussuomalaiset jättivät suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen vaikuttamisstrategiaan, joka linjaa Suomen kantaa EU:n suunnasta. Perussuomalaisten mukaan EU-vaikuttamisstrategia 2018 kokoaa valtioneuvoston kantoja ja alustavia näkemyksiä liian suurpiirteisesti. Mielestämme strategian tulisi sen sijaan olla yksityiskohtaisempi sekä kriittinen EU:n ja EMU:n syventämistä kohtaan.
2. Ei arvopohjahössötykselle
Euroopan unionin tulisi tuottaa Suomelle lisäarvoa lähinnä vapaakaupan muodossa. EU ei ole itsetarkoitus, vaan välinearvo. Emme pidä mielekkäänä ottaa Suomen päämääräksi unionin yhtenäisyyden, arvopohjan tai muun abstraktin käsitteen korostamista. Perussuomalaiset eivät näe tarpeellisena unionin vaikutusvallan ulottamista arvopolitiikan ohjaamiseen tai mielipidevaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulee keskittyä kansallisen edun näkökulmaan.
3. Ympäristöstä ei kilpailuhaittaa Suomelle
Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että uusiutuvan energian direktiivin bioenergian kestävyyttä koskevat linjaukset eivät uhkaa Suomen harjoittamaa vastuullista metsänhoitoa ja hakkuita, jotka ovat osa teollisuutemme selkärankaa. Ympäristöpolitiikan osalta Suomen EU-vaikuttamisen tulee keskittyä siihen, että muut maat huolehtivat ympäristövelvoitteistaan vähintään samalla tasolla kuin Suomi on jo huolehtinut, emmekä voi hyväksyä uusia velvoitteita itsellemme ennen tätä.
4. Euroeroon valmistauduttava
Perussuomalaiset toteavat, että hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Suomen tuleekin laatia toimenpideohjelma EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.
5. Ei liittovaltiokehitykselle
Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja.
Perussuomalaiset torjuvat suunnitelmat määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Tällaisen päätöksentekomenettelyn lisääminen kasvattaisi suurten EU-maiden valtaa, eikä olisi kansallinen etumme. Perussuomalaiset vastustavat ylikansallisten vaalilistojen käyttöönottoa, komission ja neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mitään pakottavia kärkiehdokasmenettelyjä.
6. Oikeus pidettävä omissa käsissä
Perussuomalaisten mielestä oikeusasioiden korostuminen EU:ssa ja oikeudenkäytön siirto EU:n elimille muissakin kuin nimenomaisesti kansainvälistä yhteistyötä vaativissa asioissa, on huolestuttavaa. Suomen tulisi korostaa omaa kansallista lainsäädäntöä asioiden ensisijaisena ratkaisukeinona. Uusiin avauksiin EU:n elinten tuomiovallan laajentamiseksi tulee suhtautua kriittisesti.
7. Turvapaikkasurffailu kuriin
Pidämme hyvänä, että maahanmuuton ja muuttoliikkeen hallinnan suhteen ajattelu Euroopassa on järkevöitynyt vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen. Nyt tunnustetaan jo laajalti tuolloin vaatimamme periaatteet siitä, että rajojen sekä sopimusten on pidettävä.
Käytännön toimia unionilta kuitenkin odotetaan, että turvapaikanhakijoiden mielivaltainen liikkuminen maasta toiseen estetään ja pidemmällä aikavälillä siirrytään turvapaikanhaun siirtämiseen mahdollisimman pitkälle kolmansiin maihin unionin rajojen ulkopuolelle.
8. Oma puolustus ensin
Perussuomalaiset kannattaa rajattua puolustusyhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuuden toimintaedellytysten helpottamiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja turvallisuuspoliittisesti tärkeän tiedon vaihdossa. Suomen ei kuitenkaan pidä olla mukana kehittämässä EU:n yhteistä armeijaa ja sotilasliittoa. Nato on jo vallitseva puolustusliitto suurelle osalle EU-maita, ja Suomi on valinnut liittoutumattomuuden tien. Suomalaisten tulee puolustaa Suomea, ei EU:ta.
9. Liittolaisia kansallista etua korostavista maista ja puolueista
Suomen tulee vaikuttamisessaan painottaa uusien yhteistyösuhteiden ja liittolaisuuksien löytämistä Euroopasta sellaisista maista ja puolueista, jotka korostavat kansallista etua ja EU:n päätösvallan keventämistä. Tässä tulee toimia ennakkoluulottomasti ja etsiä yhteistyösuhteita myös itäisen Euroopan maista. EU:n tulisi palata kohti alkuperäistä tarkoitustaan kauppaliittona.
Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja.
Perussuomalaiset torjuvat suunnitelmat määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Tällaisen päätöksentekomenettelyn lisääminen kasvattaisi suurten EU-maiden valtaa, eikä olisi kansallinen etumme. Perussuomalaiset vastustavat ylikansallisten vaalilistojen käyttöönottoa, komission ja neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mitään pakottavia kärkiehdokasmenettelyjä.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huhtasaari: Suuntana EU:n liittovaltio, vain PS vastustaa – ”Kokoomuksen koti on Euroopassa, keskusta haluaa Suomeen islamilaisia arvoja”

Koskenkylä: EU:n toiminta on arvokysymyksissä ja verotuksessa pahasti kaksinaamaista

Tavio esittää uutta EU-strategiaa Suomelle: Kauppaliitto ja vain minimimäärä uutta sääntelyä

PS vaati EU-maksuosuuden pienentämistä – esitys kaatui selvin luvuin

Näin perussuomalaiset valmistautuvat vaaleihin – Halla-aho: Maahanmuutto edellä, muut PS-teemat vahvasti mukana

EU-virkamieseliitillä hunajaiset työsuhde-edut eikä rahantuloa voi estää: Moni tienaa jo paljon paremmin kuin Suomen pääministeri

Huhtasaari: EU hajoaa – Suomen valmistauduttava eurosta lähtemiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








