

Malmin lentokenttää kuvattuna rajavartiolaitoksen AgustaWestland AW119Ke Koala - helikopterin kyydistä. / SU
Malmin lentokentällä on vielä toivoa
Malmin lentokenttä on joutumassa Helsingin päättäjien kunnianhimoisten kasvutavoitteiden uhriksi. Yleiskaavaehdotuksessa lähdetään siitä, että pääkaupunkiin muuttaa seuraavan runsaan 30 vuoden aikana 260 000 uutta asukasta. Jostakin on heillekin löydettävä katto pään päälle. Ja monella tapaa ehkä kallein vaihtoehto on Malmin lentokentän kaavoittaminen asuntorakentamiseen. Tämä ei käy perussuomalaisille.
Malmin lentoasema on elävää kulttuuriperintöä, siellä koulutetaan valtaosa maamme lentäjistä. Se on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä, jonka eläimistö ja kasvisto on ainutlaatuinen. Ja kaupunkikenttiä tarvitaan jo aivan lähitulevaisuudessa, kun pienkoneliikenne eittämättä kasvaa ja uudet, vailla kuskia lentävät ilmakulkuneuvot otetaan käyttöön.
Tämä kaikki ei kuitenkaan näytä Helsingin päättäjien enemmistölle riittävän, vaan vasara heiluu yhä uhkaavammin Malmin kiitoratojen yllä.
Perussuomalaiset tempaisivat jälleen kerran Malmin kentän puolesta. Torstaina järjestetyn tiedotustilaisuuden lisäksi rohkeampi osa porukasta nousi yläilmoihin tutkimaan vihreän Helsingin mahdollisuuksia asuntotuotantoon. Muualla kuin Malmin lentokentän alueella.
Puolueen paikallispolitiikan nokkamiehet olivat kiitettävästi läsnä ja tavallista tallaajaakin oli paikalla. Mielipiteiden kirjo oli sangen yksituumainen.

Markku Saarikangas, Mika Raatikainen, Jari Roine ja Marko Kempas Malmin kentällä.
Jari Roine on viettänyt lapsuutensa lentokentän laidalla, joten hänellä on tunneside paikkaan. Rakennusalalla toimiessaan hän on myös perehtynyt alaan syvällisesti. Keinoja kentän säilyttämiseksi elävänä on edelleen olemassa:
– Rupeamme nyt selvittämään sitä, miten tätä asiaa on viety eteenpäin. Tässä ei ole huomioitu kuntalaisia Helsingissä. Nyt salataan maaperästä ja rakentamisesta tehtyjä tutkimuksia. Tarkoitus on, että lähdettäisiin ihan oikeasti totuudesta ja tuotaisiin faktat esiin.
Perussuomalaisten Helsiin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas pitää Lex Malmi –kansalaisaloitetta merkittävänä keinona vaikuttaa eduskuntaan.
– Toinen on se, että uskotaan vahvaan joukkovoimaan ja paljon ihmisiä itse asiassa koko maassa kannattaa Malmin kentän säilyttämistä. Tärkeätä on sekin, että kuntavaalien hyvä tulos antaisi mahdollisuuksia yleiskaavan muuttamiseen, vaikka se nyt ehdittäisiin hyväksyäkin.
Helsingin valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen näkee asiat selkeästi.
– Malmin kenttä voidaan tietysti säilyttää siten, että muutetaan niitä päätöksiä, joita kaupunginvaltuusto on tehnyt. Ja käydään kaikki valitustiet läpi ja katsotaan mitä voitaisiin tehdä tuolla kansanedustuslaitoksessa eli eduskunnassa.
Marko Kempas on Malmin lentoaseman ystävien hallituksen jäsen ja hänen mukaansa kenttä on tärkein lentokoulutuksen keskus Suomessa. Kempas on asialinjalla.
– 44 prosenttia koko Suomen ilmailuoperaatioista lennetään täältä. Lähimmät aikatauluttamattomat kentät ovat Turku ja Lappeenranta. Täällä myös huolletaan lentokoneita ja helikoptereita. Kenttä on valittu Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuurikohteen joukkoon. Tämä on myös itsenäisen Suomen ensimmäinen maalentokenttä, joka on avattu vuonna 1936. Tässä on potentiaalia kehittää tämä citykentäksi, joka toisi kaupungille valtavat verotulot.
Eero Kallinen on puolestaan perehtynyt tarkasti Malmin kentän mahdolliseen lakkauttamiseen liittyviin asiakirjoihin ja uumoilee, että kaikilla asianosaisilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa.
– Tässä on suo alla, joka vaatii ennen rakentamista paljon perustamista ja paalutusta. Rakennusyhtiöt kyllä varmasti tykkäävät tästä, koska he saisivat kirjoitaa tällä alueella paljon tavallista suuremman laskun.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansainväliset asiantuntijat: Malmin lentokenttä säilytettävä kulttuuriperinnön helmenä

Perussuomalaiset barrikadeilla Malmin lentokentän pelastamiseksi

Malmin lentokentän tulevaisuus on miehittämättömissä koptereissa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää









