Mäntylä: Ulkomaisen hoitohenkilökunnan osattava paremmin suomea

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Mäntylä on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ulkomailta saapuvan hoitohenkilöstön sekä opiskelijoiden kielitaidosta.

Kysymyksessään Mäntylä tuo esille huolen potilasturvallisuudesta, koska hänen mukaan ulkomaisten hoitajien ja lääkäreiden kielitaitovaatimukset eivät ole yhtenäiset, eikä niitä riittävästi valvota. Huolta herättää myös opiskelijoiden kielitaidon tilanne. Mäntylä kertoo, että tämä on tullut esiin toistuvasti myös kansalaisilta tulleessa palautteessa.

– Tällä hetkellä Pohjoismaiden sekä EU- ja ETA-valtioiden kansalaisten tulee hallita tehtävien edellyttämä suomen kielen taito. Kuitenkaan minkäänlaista todistusta kielitaidosta ei vaadita. Sen sijaan näiden maiden ulkopuolelta tulijoilta vaaditaan todistus hyväksytystä kielitutkinnosta, Mäntylä toteaa.

Potilasturvallisuus vaarassa

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on ehdottanut helmikuussa julkaistussa muistiossaan, että terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimuksia olisi nostettava.  Työryhmän mielestä lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso ei ole riittävä. Lisäksi työryhmä katsoi, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistus tulisi perustua valtakunnalliseen kuulusteluun.

– Työvoiman vapaa liikkuvuus, jonka puolesta hallitus toistuvasti liputtaa, tarkoittaa myös väistämättä haasteita käytännön työelämään. Työntekijöiden rekrytointi ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa potilasturvallisuus vaarantuu. Maahanmuuttajien kohdalla ammattiliitto Tehy on kiinnittänyt huomiota, etteivät työnantajat panosta riittävästi kielikoulutukseen. Riittävän kielitaidon määrittely on liian tulkinnanvaraista. Kysynkin, onko hallituksessa tähän ongelmaan kiinnitetty riittävästi huomiota ja ryhdytty vaadittaviin toimenpiteisiin?