Mari Rantanen: Tartuntatautilaki edellyttää yleisvaarallisten tautien pysäyttämistä – voiko hallitus ylittää lain määräyksen ja vain hidastaa koronaa?

Tartuntatautilaki edellyttää yleisvaarallisten tautien nopeaa pysäyttämistä. Hallitus on valinnut toisen strategian, koronaa yritetään nykystrategian mukaan ainoastaan hidastaa. Koronaan perehtynyt kansanedustaja Rantanen kysyy, voiko hallitus ylittää lain määräyksen.

Rantanen kysyy blogissaan, voiko tartuntatautilain lähtökohta taudin leviämisen ehkäisemisestä ylittyä sillä, että Suomi vain päättää tautihuipun madaltamisesta ja taudin hidastamisesta?

– Koronavirus on luokiteltu valtioneuvoston asetuksella 13.2.2020 yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja tartuntatautilain velvoittava lähtökohta on se, että tällaisten tautien leviäminen on pystyttävä estämään nopeasti, hän huomauttaa.

– Millä tavalla voidaan perustella se, että hallitus nojautuu pelkästään Thl:n asiantuntijuuteen sillä mm monet virologit ovat olleet eri mieltä tehdyistä linjauksista? Kantaako Stm vastuun toimista ja sitä kautta myös ministerit? Mikä merkitys alkuvaiheessa oli kuntien ja sairaanhoitopiirien tartuntataudeista vastaavilla lääkäreillä ja aluehallintovirastoilla? Jos sairaanhoitopiirit ovat erimielisiä Thl:n toimista, onko heillä toimintavaltuus erilaisiin toimiin virka-aseman perusteella?

Hän kysyy myös, voiko hallitus päättää toimia toisin kuin tartuntalaissa määritellään – eli olla estämättä viruksen leviämistä ja sen sijaan pyrkiä pelkästään hidastamaan sitä.

Rantanen muistuttaa, että koronan tukahduttamiseksi on esitetty ratkaisuksi sekä WHO:n että usean virologin toimesta aggressiivista testausta, jäljittämistä, eristämistä ja tarvittavaa hoitoa.

– Testaukseen ja jäljittämiseen ovat mm useat yliopistot tarjonneet apua, mutta he odottavat edelleen pyyntöä viranomaisilta, joka tässä tapauksessa lienee operatiivinen johtaja STM. Nyt rajoitustoimenpiteiden aikana olisi varmasti paras aika laittaa asia kuntoon näiden toimenpiteiden osalta sillä nyt testaamisen lisääminen ja altistuneiden tehokas jäljittäminen on jäänyt lähinnä puheeksi, joka ei näy tilastoissa.

Entä jos kyse olisi Ebolasta?

Ja mitä suurin kysymys, voiko hallitus ylittää päätöksillään tartuntatautilain tarkoituksen estää viruksen leviämistä linjauksella sen hidastamiseksi?

Rantanen vertaa tilannetta hypoteettiseen tilanteeseen, jossa Suomessa raivoaisi Ebola. Voisiko hallitus päättää, että tautia ei yritetä kokonaan nujertaa, vaan pyrittäisiin ainoastaan hidastamaan tautia?

– Voisiko tämä koskea myös jotakin toista yleisvaarallista tautia kuten vaikka Ebolaa? Ei oikein käy tietenkään järkeen, mutta silloin tämänkin taudin osalta tulisi tehdä kaikki tarvittava sen leviämisen tukahduttamiseksi.

Yleisvaarallisia tauteja on runsas määrä.

Laissa määriteltyjä yleisvaarallisia tartuntatauteja ovat: 1) EHEC-bakteerin aiheuttama tauti; 2) hepatiitti A; 3) hepatiitti E; 4) A-tyypin influenssaviruksen H5N1- tai H7N9-alatyypin taikka muun uuden tai harvinaisen alatyypin aiheuttama tauti; 5) isorokko; 6) kolera; 7) kuppa; 8) kurkkumätä; 9) lavantauti, pikkulavantauti ja muu salmonelloihin kuuluvan bakteerin aiheuttama tauti; 10) meningokokin aiheuttama vaikea yleisinfektio ja aivokalvontulehdus; 11) pernarutto; 12) polio; 13) rutto; 14) SARS, MERS ja muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio; 15) shigellapunatauti; 16) tuberkuloosi; 17) tuhkarokko sekä 18) Ebola, Lassa, Marburg, Krimin-Kongon verenvuotokuume ja muut virusten aiheuttamat verenvuotokuumeet.

Tartuntatautilain tarkoitus on estäminen

Tartuntatautilaki alkaa seuraavilla sanoilla: ”Lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja.”

Hieman myöhemmin tarkennetaan viranomaisten yleisiä velvollisuuksia: ”Tässä laissa tarkoitettujen valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Niiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta toimialueellaan.”

Lakia koskevassa hallituksen 2016 annetussa esityksessä lukee lisäksi:

”Tartuntataudin leviäminen on pystyttävä estämään nopeasti, ja taudin nimeäminen yleisvaaralliseksi tai valvottavaksi tapahtuu riittävän nopeasti valtioneuvoston päättämänä.”

”Lisäksi kaikille säädetään velvollisuus ryhtyä vaaratilanteen havaittuaan välittömiin toimiin oma-aloitteisesti odottamatta ylempää tulevia määräyksiä. Tartuntatautien torjunnassa on monesti tärkeää toimia mahdollisimman nopeasti, jolloin tarvittavien toimien laajuus voi jäädä suppeaksi.”

”Tarttuvat taudit eivät tunne rajoja, ja lisääntyvä liikkuvuus voi nopeuttaa tarttuvien tautien leviämistä. Tästä johtuen tarttuvien tautien torjunnasta vastaavien toimijoiden tulee vastata uusiin haasteisiin viivytyksittä ja toimia joustavasti. Tartuntatautien leviämistä voidaan parhaiten ehkäistä toteamalla ne ajoissa ja hoitamalla todetut taudit nopeasti siten, etteivät sairastuneet enää tartuta.”

Myös sars-koronaviruksen nujertaminen nousee hallituksen esityksessä esille:

”Tartuntatautien torjunta on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi. Vuonna 2005 WHO:n yleiskokouksessa hyväksytty WHO:n kansainvälinen terveyssäännöstö (2005) on ratifioitu ja tullut osaksi Suomen lainsäädäntöä. EU kehittää tartuntatautityötään, ja Euroopan tautien ehkäisy- ja torjuntakeskuksen keräämät vertailevat tiedot ja asiantuntija-arviot yhdenmukaistavat toimia jäsenmaissa. Sars- koronaviruksen aiheuttaman taudin leviäminen onnistuttiin rajaamaan ja eliminoimaan WHO:n johdolla. Influenssa A (H1N1)v -pandemiassa maailma toimi WHO-vetoisesti WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) pohjalla, ja taudin leviämistä hidastettiin ja rajoitettiin. ”

Tartuntatautilaista tai 2016 annetusta hallituksen esityksestä on hyvin vaikeaa löytää pohjaa sille, että yleisvaarallinen tauti päästettäisiin hidastamalla leviämään koko väestöön.

Valmiustila perusteltiin torjumisella

Valtioneuvosto perusteli valmiuslain käyttövaltuuksia pandemian torjumisella: ”Kokonaistilanteen perusteella voidaan arvioida, että Covid-19–pandemian torjuminen, sairastuneiden hoitaminen sekä väestön suojaaminen eivät ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.”

Perustelumuistio on 14 sivun pituinen. Siinä on torjumistermin lisäksi käytetty myös hidastamistermiä.

Niin ikään koronaa koskeva pääministerin ilmoituksessa 27.2.2020 viittattiin tartuntatautilakiin, joka velvoittaa ehkäisemään tartuntatauteja:

– Tartuntatautilaki velvoittaa kuntia, sairaanhoitopiirejä, THL:ää, aluehallintovirastoja sekä sosiaali- ja terveysministeriötä ehkäisemään tartuntatauteja ja niiden leviämistä väestössä.