Marin ajelee kaksilla rattailla – hamuaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei ymmärrä mallia, jossa työnantajan palkkakuluja siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi

Puoluejohtajien tentissä tänään nähty pääministeri Sanna Marinin yllättävä närkästyminen siitä, että palkkoja jouduttaisiin kompensoimaan sosiaaliturvalla vaikuttaa oudolta, sillä yksi Marinin hallituksen kärkihankkeista juurikin on työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen. Käytännössä Marin edistää Suomeen halpatyövoiman maahanmuuttoa, matalaa osaamista vaativiin tehtäviin, joiden tekijät eivät tule toimeen palkallaan. Tällöin veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden elinkustannuksia.

Hallituspuolueiden välillä nähtiin säröilyä tänään SAK:n järjestämässä eduskuntavaalitentissä, kun SDP:ta edustanut pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ryhtyivät haastamaan ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr) hahmottelemaa ajatusta siitä, että pienen minimipalkan päälle elämisen kustannuksia voisi kattaa perustulolla.

Ohisalon mallissa esimerkiksi 1 500 euron peruspalkan päälle tulisi 600 euron perustulo, jolloin yhteensä tulot olisivat yli 2 000 euroa kuukaudessa, ja tähän Marin tarttui.

– En ymmärrä perustuloajattelun lähtökohtaa siitä, että meidän pitäisi siirtää yhteiskunnan maksettavaksi työnantajan palkkakuluja, että pistetään niin minimipalkat ihmiselle, että yhteiskunta maksaa siihen päälle, minä en halua tätä nähdä, Marin sanoi.

– Tässä ei ole mitään järkeä, Saarikko komppasi.

Perussuomalaisten Riikka Purra vaikutti aidosti hämmästyneeltä ministerien sanailusta, sillä hän huomautti, että malli, jossa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla, valitettavasti toteutuu Suomessa tälläkin hetkellä.

– Sosiaaliturvalla kompensoidaan esimerkiksi sitä, että henkilö ei saa riittävästi työtunteja. Toisaalta eräistä tehtävistä, kalliin asumisen alueilla, palkka on niin alhainen, että veronmaksaja joutuu tukemaan.

Yrityksille hyöty, veronmaksajille lasku

Marinin yllättävä närkästyminen siitä, että palkkoja jouduttaisiin kompensoimaan sosiaaliturvalla vaikuttaa oudolta jo siitä syytä, että yksi Marinin hallituksen kärkihankkeista juurikin on työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen.

Todellisuudessa Marin pyrkii edistämään halpatyövoiman maahanmuuttoa matalaa osaamista vaativiin tehtäviin, joiden tekijät eivät tule toimeen palkallaan, jolloin veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulijoiden elinkustannuksia. Kyseessä on lähinnä veronmaksajien yrityksille tarjoama piilotettu yritystuki.

Koska matalaa osaamista edellyttäviin tehtäviin soveltuvista tekijöistä on ylitarjontaa Suomessa jo nyt, johtaa Marinin malli käytännössä siihen, että matalapalkka-alojen palkkakehitys pysähtyy ja työnantajat voivat luottaa siihen, että palkkatasoa ja työoloja ei heidän tarvitse parantaa, koska puoli-ilmaista työvoimaa on saatavilla.

Lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.

Purra ihmettelee Marinin yllättävää avautumista aiheesta sosiaalisen median kanavillaan.

Marin: ”En ymmärrä perustuloajattelun lähtökohtaa, että pitää siirtää yhteiskunnan maksettavaksi työnantajan palkkakuluja.”

Suuri enemmistö koko työperäisestä maahanmuutosta perustuu juuri tähän. Siihen, että veronmaksaja kuittaa erotuksen.

Te kannatatte sitä! Missä logiikka?

— Riikka Purra (@ir_rkp) November 25, 2022

PS huolehtii duunarin ostovoimasta

Perussuomalaisten mielestä tärkein työelämäaiheinen kysymys seuraavalla hallituskaudella on suomalaisen työntekijän ostovoimasta huolehtiminen, sillä Suomessa pitää tulla omalla palkallaan toimeen.

– Käteen täytyy siis jäädä riittävästi rahaa, jolla kykenee selviytymään arjen kustannuksista, Purra sanoi.

Hän huomautti kollegoilleen Marinille, Saarikolle, Ohisalolle ja vasemmistoliiton Li Anderssonille, että vaikka poliitikot eivät juurikaan voi puuttua palkkoihin, poliitikot voivat suurestikin vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa palkasta menee veroina valtiolle.

– Kyse on siis siitä, minkä verran tässä maassa otetaan suomalaiselta veronmaksajalta varoja ja mihin rahoja käytetään. Tällä hetkellä otetaan aika isolla kouralla. Arjen kustannuksista selviäminen on tärkeää.

Perussuomalaiset on jo aiemmin esittänyt, että työn perässä Suomeen tuleville olisi asetettava vähimmäisansioraja, jolle palkkatasolle pitäisi yltää ennen kuin voi tulla Suomeen töihin.

Voisiko ilmastokunnianhimosta joustaa?

Purra painotti, että kansallisesti voidaan tehdä useita toimia, joilla voidaan vaikuttaa siihen, että elämän perusasiat eivät maksa liikaa. Tällä hetkellä erityisesti hallituksen ilmastopolitiikka ja siihen liittyen korkea kokonaisveroitus nostaa elämisen kustannuksia.

Perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt useita toimia, kuten polttoaineen verotuksen ja kotitalouksien sähköveron alentamista.

– Niitä toimia meidän pitää tehdä, jotta maksutaakka kevenee. Kyse ei ole suinkaan vain pienituloisten rasituksesta, vaan erityisesti työssäkäyvästä keskiluokasta. Tällä hetkellä todella tiukkaa on monissa niissäkin kotitalouksissa, joissa on kaksi palkansaajaa, Purra totesi.

Hän huomauttikin Ohisalolle, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa valtavasti paitsi kustannuksia valtiolle myös arjen kustannuksien kohoamista tavan kansalaiselle.

– Missä tilanteessa pystyisitte joustamaan ilmastokunnianhimosta edes jonkin verran? Purra kysyi Ohisalolta.

Ohisalon vastauksen mukaan vihreät olisi kannattanut niin sanotun energiarahan kaltaista tukea – ja mitään sellaista todellisuutta ei ole, jossa ilmastonmuutos ei maksaisi rahaa.