

LEHTIKUVA
Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: ”Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne moittii kovin sanoin hallituksen kolmatta lisätalousarviota ja kertaa historiasta, miten hallitukset ovat jauhaneet samaa elvytys- ja kasvumantraa vuosikausia ilman muita tuloksia kuin paisuva julkinen velka.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne lähtee liikkeelle päivämäärästä 16.2.2007, jolloin elettiin Matti Vanhasen 1. hallituksen viimeisiä aikoja. Valtiovarainministeriön silloinen kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen julkisti laskelman julkisen talouden liikkumavarasta seuraavalla vaalikaudella.
Sen mukaan jakovaraa ei ollut, vaan olisi tullut säästää, jotta julkinen talous saataisiin kestävälle pohjalle. Valtion velka oli noin 56 miljardia, ja työllisyysaste oli 69 prosentin tienoilla.
Bensaa liekkeihin
– Puoluejohtajat eivät moista nielleet. Heidän reaktionsa sai Helsingin Sanomat otsikoimaan seuraavan päivän kirjoituksensa seuraavasti: ”Bensaa liekkeihin”. Iltalehden pääkirjoituksen otsikko kaksi päivää myöhemmin kuului “Meidän jälkeemme vedenpaisumus”. Alaotsikkona oli ”Valtiovarainministeriön varoitusten teilaaminen tuo mieleen 1990-luvun lamaa edeltäneen rahankylvön”, Ranne muistelee.
– Käynnissä oli kuuluisa jakovarakeskustelu, jossa mm. silloinen pääministeri, nyt tuore ex-valtionvarainministeri Vanhanen oli sitä mieltä, että seuraavalla vaalikaudella oli olemassa jopa 5 miljardin jakovara. Tuleva valtionvarainministeri Jyrki Katainen esitteli myös myyttisen hahmon Sari Sairaanhoitajan, jota nykyinen hoitohenkilöstö varmaankin muistelee yhtä erityisellä lämmöllä kuin eläkeläiset vappusatastaan.
Menoja lisätään työllisyyskasvua odotellessa
Ranne kertoo, miten muiden muassa SDP oli tuolloin rahoittamassa menolisäyksiä VM:n arvioita nopeammalla työllisyyden kehityksellä.
– Kuulostaako tutulta? Miltä tilanne silloin sitten näytti?
Ranne kertaa, miten valtionvarainministeriön vuosien 2008-2011 kehysmuistion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje olisi saatu katetuksi, jos työllisyysaste olisi saatu nousemaan 71,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä, ja finanssipoliittista liikkumavaraa olisi syntynyt noin 5 miljardia, jos työllisyysaste saataisiin nousemaan 75 prosenttiin.
– Puoluejohtajat tarttuivat jälkimmäiseen lukuun ja alkoivat kylvää rahaa. Kuulostaako tutulta, että menot nyt, ja tuleva työllisyyskasvu hoitaa?
Valtio tuplasi velkansa jo ennen koronaa
Ranteen mukaan jos ei vedenpaisumus, niin jatkuva kaatosade tuli Vanhasen ja kumppaneiden jälkeen. Vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen Suomi jäi pysyvälle velkaantumisuralle niin, että vuoden 2009 lopusta vuoden 2019 loppuun, siis ennen koronaa, valtio velkaantui keskimäärin yli 4,2 miljardia joka vuosi. 10 vuodessa velka lähes tuplaantui vuoden 2019 lopun 106,4 miljardiin.
– Valtio on siten elvyttänyt kaksin käsin yli 10 vuotta saamatta kestävyysvajetta käytännössä lainkaan kiinni. Kaiken jälkeen työllisyys nousi lopulta vasta vuonna 2018 yli 71 prosenttiin, lukuun, joka asetettiin tavoitteeksi jo vuonna 2007, Ranne jatkaa.
Ja tulihan se vedenpaisumuskin lopulta
Ranne summaa, miten käsillä olevan 3. lisätalousarvion mukaan valtion vuosien 2020 ja 2021 nettolainanotto on yhteensä yli 33 miljardia, mikä nostaa valtion velan noin 140 miljardiin. Samoin tässä lisätalousarviossa haaveillaan työllisyyden nousevan ensi vuonna 71,7 prosenttiin.
– Eli 14 vuotta ja 84 velkamiljardia myöhemmin hallitus toivoo päästävän samaan työllisyyteen kuin silloin 14 vuotta sitten tavoiteltiin. Ongelma tässä ei nyt ole, otetaanko koronan takia velkaa 25, 30 vai 33 miljardia. Ongelma on, että tähän kriisiin tultiin, ja siitä näytetään lähtevän uloskin jauhaen samaa vanhaa mantraa, että kun nyt kylvämme julkista rahaa ihan joka paikkaan, niin kasvu siitä melkein kohta pian käynnistyy ja hoitaa kestävyysvajeemme pois.
– Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan, joka on jo moneen kertaan todistanut itsensä ei ainoastaan vääräksi, vaan suorastaan vahingolliseksi, Ranne suomii hallitusta.
Omaa tuhoaan jauhava julkinen talous
– Vuonna 2007 Helsingin Sanomat kirjoitti, että poliitikot kylvävät rahaa nyt, koska ”Neljän vuoden päästä on uudet vaalit ja tehdään uusi hallitus. Sen tehtäväksi jää vastata myöhempiin haasteisiin.”
Ranteen mukaan Sanna Marinin hallitus jakaa rahaa nyt, koska kohta on vaalit, ja se tietää sillä olevan enintään vajaat kaksi vuotta aikaa sementoida tuhoisia rakenteita. Hallituksen motto ei ole ”Meidän jälkeemme vedenpaisumus”. Hallituksen motto on ”Joskus saavutamme pisteen, jossa joko muutumme tai tuhoamme itsemme”.
– Hallitus ei ole muuttumassa, vaan jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työllisyyskasvu Sari Sairaanhoitaja jakovara julkinen velka valtion velka vappusatanen Työllisyysaste lisätalousarvio Finanssikriisi Julkinen talous Jukka Pekkarinen Sanna Marin Matti Vanhanen Lulu Ranne SDP Jyrki Katainen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen: Hyväntekeväisyyttä velkarahalla – hallitus kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää ja törsää kehitysapuun 1,2 miljardia euroa

Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Marin ei suostu julkaisemaan ruokakuittejaan – PS: ”Mitä salattavaa asiassa on?”

Junnila vaatii pääministeriä palauttamaan perusteettoman etuuden: ”Veroilmoituksen korjaaminen ei riitä”

Perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta menokurin puutteen johdosta: ”Talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta”

PS: Verovarojen käyttö tärkeysjärjestykseen – leikkauksia menoihin, jotka eivät ilahduta kansaa tai vaurastuta Suomea

Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa

Demareilta luvassa taas vappusatasia eläkeläisille – Purra: SDP:llä vankkaa kokemusta katteettomilla lupauksilla huijaamisesta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








