Markkinatalous ei taivu islamin tahtoon – Turkin valuutta syöksykierteessä

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan antoi viime viikonloppuna potkut maan keskuspankin pääjohtajalle. Maan valuutan arvo laski sen seurauksena 16 prosenttia. Syynä potkuihin oli korkojen nosto – ja korot ovat myrkkyä muslimille.

Reaktiona liiran romahtamiselle Turkin tv-kanavat poistivat maanantaina valuuttanoteeraukset ohjelmistostaan. Turkkilaiset saavat nyt maksaa omavaltaisen presidenttinsä otteista, sillä Erdogan päättää yksin maan talouden suunnasta ja rahapolitiikasta, olivat asiantuntijat mitä mieltä hyvänsä.

Erdogan on lähtenyt taisteluun korkeita korkoja vastaan siitäkin huolimatta, että ekonomistien mukaan se on huono resepti korkeasta inflaatiosta kärsivälle Turkin taloudelle.

Maan keskuspankin pääjohtaja Naci Agbal valitsi asiaintuntijain tien, jonka seurauksena liiran arvo vahvistui ja maahan virtasi ulkomaisia investointeja. Kunnes tulivat potkut.

Talous on uskon asia

Talouden suotuisa kehitys ei ole harrasta Erdogania vakuuttanut. Presidentin mielestä korkeat korot ovat kaiken pahan lähde ja juuri. Tähän väittämään hän palaa kerta toisensa jälkeen. Presidentin lähipiiri puhuu ”sodasta korkolobbareita vastaan” ja hallitusta myötäilevät tiedotusvälineet syyttävät kriittisiä talousoppineita maanpettureiksi.

Turkin inflaatio huitelee 15 prosentissa, nuorisotyöttömyys on 25 prosenttia, eikä liiran arvo ole palautunut maanantain mahalaskusta. Valuuttakriisi kolkuttelee ovella. Erdogan kulkee silti omia polkujaan, eikä lotkauta korvaansakaan arvostelijoille. Ulkomaailman paheksunta vain lisää vettä Erdoganin myllyyn, ja tämä puolestaan ainakin toistaiseksi innostaa presidentin kannattajia.

Mutta kituva talous, kasvava köyhyys ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat uhka myös yksinvaltiaalle. Kahden vuoden kuluttua ovat presidentinvaalit. Sitä ennen Erdoganin on tehtävä lopullinen siirtonsa.