Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta

Eurooppalaisten nuorten päähuoli ei ole tuoreen tutkimuksen mukaan enää ilmastonmuutos vaan massasiirtolaisuus. Myös luottamus demokratiaan ja politiikkaan on vähissä. Liikkumisvapautta, yhteistä valuuttaa ja EU:n perusarvoja nuoret sen sijaan arvostavat.

Maaliskuussa tehty ”Junges Europa” -tutkimus, jossa saksalainen TUI-rahasto selvitti 5 874 saksalaisen, ranskalaisen, puolalaisen, kreikkalaisen, espanjalaisen ja italialaisen 16-26-vuotiaan nuoren käsityksiä politiikasta ja tulevaisuudesta antaa huolestuttavan kuvan Euroopan tilasta.

Massasiirtolaisuuden lisäksi nuorten mieltä painavat poliittiset ja taloudelliset kriisit sekä epäluottamus puolueiden ja poliitikkojen kykyyn hoitaa yhteisiä asioita.

Saksalaiset ja puolalaiset erityisen pessimistisiä

Yli kolmannes nuorista suhtautuu tulevaisuuteen pessimistisesti ja kuvaa kotimaidensa kansalaisten henkeä enemmän kielteisillä kuin myönteisillä termeillä.

Saksassa pessimistien osuus on noussut viidessä vuodessa 27 prosentista 37 prosenttiin. Vain italialaiset ovat tätäkin pessimistisimpiä.

Puolalaisista nuorista tulevaisuuden näkee synkkänä 35 prosenttia, kun luku oli aikaisemmassa tutkimuksessa puolta pienempi.

Optimistisimpia eurooppalaisia nuoria ovat espanjalaiset. Heistä tulevaisuuteen suhtautuu luottavaisesti kaksi kolmasosaa. Perässä tulevat ranskalaiset, joista optimistisia on 59 prosenttia.

EU:n perusarvoja kiitellään

Huolta nuorissa synnyttää eurooppalainen demokratiavaje. Vain harvempi kuin joka neljäs on tyytyväinen oman kotimaansa demokratian tilaan.

Nuoret näkevät EU:ssa kuitenkin myös hyviä puolia.

He arvostavat yhteistä valuuttaa, matkustamisen vaivattomuutta sekä eurooppalaisia perusarvoja, kuten tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Reissaamisen helppoutta pitää tärkeimpänä EU-etuna 49 prosenttia, työvoiman vapaata liikkumista ja opiskelupaikan vapaata valintaa 42 prosenttia, yhteistä valuuttaa 38 prosenttia ja perusarvoja 35 prosenttia haastatelluista nuorista.

Kansallishenki voittaa eurooppalaisuuden

Omaa kansallista identiteettiään pitää 29 prosenttia nuorista tärkeämpänä kuin eurooppalaista identiteettiään. Osuus on noussut kahdeksalla prosenttiyksiköllä viiden vuoden takaisesta luvusta.

Erityisen tärkeä on kansallistunne puolalaisille, joista yli puolet (55%) asettaa sen etusijalle eurooppalaiseen identiteettiin verrattuna.

Ranskalaisista oma maan kansalaisuus on etusijalla joka kolmannella, saksalaisista ja kreikkalaisista joka neljännellä, italialaisista ja espanjalaisista joka viidennellä.

Puhtaasti eurooppalaisin identiteetti on tutkimuksen mukaan espanjalaisilla.

Italialaisilla synkimmät odotukset

Pessimistisyys näkyy vastauksista kysymykseen, jossa nuoria pyydettiin arvioimaan tulevaisuuttaan omien vanhempiensa nykyisiin tuloihin ja elintasoon verrattuna.

Useampi kuin joka toinen arvioi, että oma tulevaisuus tulee olemaan tältä osin huonompi. Vain joka viides uskoi, että pystyy parempaan.

Synkimmät odotukset ovat italialaisilla (63%) ja kreikkalaisilla (58%), valoisammat puolestaan puolalaisilla (29%) ja saksalaisilla (25%).

Joka toinen nuori pitää maansa jäsenyyttä EU:ssa hyvänä asiana. Eniten näin ajattelevat saksalaiset (65%) ja vähiten kreikkalaiset .

Euroopan yhteisön sisäisen integraation syventäminen ei ole kaikille nuorille merkittävä tavoite.

Vähemmän tiivistämistä toivoo italialaisista 47, espanjalaisista 43 ja kaikista tutkimukseen osallistuneista 39 prosenttia.

Massasiirtolaisuus huolestuttaa eniten

Suurin kaikista huolista eurooppalaisille nuorille on massasiirtolaisuus.

Se on syrjäyttänyt 36 prosentillaan aikaisemmin pitkään ykköshuolena olleen ilmastonsuojelun, jota pitää ykköshuolenaan 26 prosenttia.

Erityisen suuri pelko massasiirtolaisuus on Euroopassa suurimman siirtolaisuuden kohteena olevan Saksan nuorille.

Heistä lähes joka toinen pitää siirtolaisuutta pahimpana tulevaisuuttaan uhkaavana tekijänä. Vielä vuosi sitten tätä mieltä oli vain joka kolmas.

Massasiirtolaisuuden pelko on kasvanut vuoden sisällä merkittävästi myös Puolassa ja Kreikassa, kummassakin noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Haastatelluista eurooppalaisista nuorista keskimäärin 34 prosenttia haluaa rajoittaa maahanmuuttoa ja 23 prosenttia helpottaa. Joka kolmas haluaa tehdä osittain molempia.

Kansallisuuksista eniten maahanmuuton rajoittamisen kannalla ovat puolalaiset (43%) ja kreikkalaiset (42%). Italialaisista 38 prosenttia haluaa helpottaa sitä.

Ilmaston- ja ympäristönsuojelua, mikä oli aiemmin ykkösenä pitää tärkeimpänä teemana enää 26 prosenttia, kun luku oli vuosi sitten 33 prosenttia.

Ranskalaisilla nuorilla ilmastonsuojelun tärkeys putosi 37 prosentista 28 prosenttiin ja italialaisilla 38 prosentista 31 prosenttiin.

Talous, rikollisuus ja ulkopolitiikka puhuttavat

Talouden nostaa ykköshuoleksi 26, rikollisuuteen ja ulkopolitiikkaan ja puolustukseen liittyvät huolet 22 ja sosiaaliset ongelmat 20 prosenttia nuorista.

Keskimäärin 28 prosenttia (puolalaisista 39 prosenttia) oli sitä mieltä, että veroja on alennettava vaikka sosiaalipalveluja karsimalla.

Enemmän veroja paremmista sosiaalipalveluista olisi valmis maksamaan joka viides.

Tärkeimpinä EU-tason ohjelmina nuoret pitävät terveyspolitiikkaa (19%), infrastruktuuria (16%), sukupuolten tasa-arvoa (15%), koulutusta (13%), digitalisointia (9%) ja kulttuuria (6%).

Korruptio uhkaa demokratiaa

Demokratian toteutumiseen omassa maassaan ja EU:ssa on tyytyväisiä 23 ja tyytymättömiä 39 prosenttia.

Tyytyväisimpiä demokratiaansa ovat saksalaiset (42%) ja tyytymättömimpiä kreikkalaiset (61%).

Poliitikkojen korruptoitumista ja heidän tekemiään virheitä pitää lähes joka toinen (43%) eurooppalaisen demokratian heikkoutena ja uhkana.

Uhkina nähdään lisääntyvät intressikonfliktit oikeiston ja vasemmiston välillä (45%) sekä rikkaiden ja köyhien välillä (34%).

Lähes joka toinen nuori on havainnut kotimaassaan demokratialle vihamielistä käyttäytymistä. Eniten tällaisia havaintoja ovat tehneet kreikkalaiset (67%) ja saksalaiset (55%).

29 prosenttia nuorista ei uskalla sanoa mitä ajattelee. Eniten mielipiteenvapautta on rajoitettu ranskalaisten(37%) ja ranskalaisten (35%) mielestä.

Tieteeseen luotetaan mutta politiikkaan ei

Luottamusta eurooppalaisilla nuorilla on eniten (67%) tieteeseen ja tutkijoihin ja vähiten poliittisiin puolueisiin.

Poliisiin luottaa 39 prosenttia, EU-parlamenttiin ja komissioon 35 prosenttia, kansalliseen oikeuslaitokseen 30 prosenttia, yksityiseen mediaan 21 prosenttia, yleisradioihin 20 prosenttia, suuryhtiöihin 20 prosenttia, oman maan parlamenttiin ja hallitukseen 16 prosenttia ja poliittisiin puolueisiin 10 prosenttia.

Vaaleja pitää 45 prosenttia kaikkien maiden nuorista vaikuttavimpana tapana vaikuttaa politiikkaan.

Toiseksi paras (40%) vaikuttamiskeino ovat mielenosoitukset ja kokoukset.

Kolmannella sijalla saksalaisilla, espanjalaisilla ja puolalaisilla on vaikuttamisessa toiminta puolueissa, yhdistyksissä ja kansalaisliikkeissä.

Italialaiset ja kreikkalaiset keräävät mieluummin allekirjoituksia ja ranskalaiset boikotoivat tuotteita.

Kadun voi tukkia ja talon miehittää

Ulkoparlamentaarisen vaikuttamisen keinoista nuoret pitävät oikeutettuina eniten tuotteiden boikotointia (57%), rakennusten ja alueiden miehittämistä (47%) ja tilaisuuksien häiritsemistä (43%).

Suurin osa (58%) nuorista vastustaa kuitenkin paikkojen ja esineiden rikkomista.

Tutkimukseen osallistuneista nuorista aikoo äänestää eurovaaleissa 58 prosenttia. Lähes joka viides sanoo etukäteen, ettei ei osallistua missään tapauksessa.

Saksassa, jossa äänestysikäraja on EU-vaalissa 16 vuotta, äänestämässä aikoo käydä tutkimukseen osallistuneista nuorista kaksi kolmasosaa.