Matkailu- ja ravintola-ala närkästyi 1 600 euron tulorajasta työperäisille maahanmuuttajille – Bergbom: ”Pitäisi olla lähtökohta, kun mennään työelämään kiinni”

Kansanedustaja Miko Bergbomin mukaan ei ollut yllättävää, että uudistus herätti suurta vastustusta eduskunnassa, mutta myös matkailu- ja ravintola-alalla 1 600 euron tulorajaa työperäisille maahanmuuttajille on vastustettu näkyvästi.

Bergbom kertoo lukeneensa ravintola-alan edunvalvontajärjestön MaRa:n johtajan lausuntoja, joissa valitellaan halpatyövoiman saatavuuden vaikeutumista.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi myöntää asian yllättävän suoraan.

– Ravintola-alan pomo sanoi Iltalehdelle, että kyllähän se näin on, että jos kolmansista maista tulee ravintola-alalle töihin, niin ei sillä palkalla Suomessa tule toimeen. Mutta hänen mukaansa sitä varten on sosiaalitukia, kuten asumistukea ja muita elementtejä, joita voidaan tuoda rinnalle.

– Niin, tässähän on kyse siitä, että yritykset siirtävät osan työvoimakustannuksista suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi, ja näin on tähän saakka toimittu. Ja tästä oltiin vihaisia, että ei tämä nyt näin voi mennä, että jatkossa yrityksissä joudutaan antamaan työntekijöille työtunteja ja myös sellainen palkka, jolla Suomessa tulee toimeen. Lähtökohtaisesti ajattelen itse, että tämä (tuloraja) pitäisi olla lähtökohta, kun mennään työelämään kiinni. Erityisesti siinä tilanteessa, jos tämä työntekijä tuodaan toiselta puolelta maapalloa, Bergbom sanoo.

Maahanmuuttajalle Suomeen tulo on elintasoloikka

Bergbom toteaa, että ulkomailta Suomeen saapuvan matalapalkkatyöntekijän näkökulmasta, Suomeen saapuminen on yleensä aina elintasoloikka, jos esimerkiksi 100 euron kuukausituloilta voi nousta Suomessa 400 euron tuloille.

Laskun kuitenkin maksaa lopulta suomalainen veronmaksaja, Bergbom huomauttaa. Kansanedustaja viittaa etenkin maahanmuuttajien suhteelliseen yliedustukseen Kela-tukien saajina.

– Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta laskun maksaa suomalainen veronmaksaja. Ja eihän tällaista voida enää jatkaa. Nyt tilanne kuitenkin muuttuu, ja tällä pyritään puuttumaan siihen, että sellainen työperäinen maahanmuutto, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle kannattavaa ja sitä kautta suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa, niin sellaista ei jatkossa myöskään enää harjoitettaisi.