

LEHTIKUVA
Mediapomo: Yle on yksi syy kotimaisen median ahdingolle
Mediakonserni Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi katsoo Yleisradion selvästi heikentävän edellytyksiä maakuntamedian toimintaedellytyksille. Esimerkkinä hän mainitsee tuotteiden digitalisoinnin, jonka toteutumisen edellytyksiä julkisrahoitteinen Yle uhkaa.
MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kuvaa maakuntalehdistön olevan hankalassa tilanteessa julkisrahoitteisen Yleisradion tunkeutuessa yhä voimakkaammin maakuntamedian tontille.
– Maakuntalehdistössä parhaillaan printtituotteita siirretään digitaalisiksi. Tuotteille tarvitaan maksavia asiakkaita. Samaan aikaan Yleisradio tuo suurella budjetilla omia palvelujaan samoille markkinoille, Kangaskorpi sanoo.
Ylen budjetti on tällä hetkellä noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kerätään Yle-verolla. Kangaskorpi pitää summaa ”messevänä”.
– Ylen budjettihan ei ole läpinäkyvä. Sivusta seuranneena voisin silti todeta, että tehostamisen varaa on, kun koko muu yhteiskunta on joutunut tehostamaan ja leikkaamaan, mutta Yle on jäänyt ulkopuolelle.
Yle iskee maakuntamedian kassavirtaan
Yle mielellään muistuttaa olevansa julkisen palvelun mediayhtiö, ikään kuin perusteluna sille, että yhtiön kustannukset on jätetty veronmaksajien rasitukseksi.
Kangaskorpi kuitenkin huomauttaa, että viime vuosina Yle on vahvasti laventanut toimintaansa suuntiin, jotka ovat kaupallisen median tontilla, kuten verkkolehdenomaiset tekstisisällöt.
Ylen toiminta näkyy suoraan yksityisellä rahalla pyörivien maakuntamedian kassavirrassa.
– Meidän lehtien tilausten peruutusten keskeinen perustelu on se, että Ylen ilmainen palvelu riittää. Mielestäni Ylen pitäisikin löytää oma paikkansa sieltä, missä on markkinavajetta, eli missä kaupallinen media ei voi toimia.
Ylen tehtävät määriteltävä uusiksi
Kangaskorpi sanoo, että Yle on yksi todellinen syy kotimaisen median ahdinkoon tilanteessa, jossa peliä sotkevat myös Yhdysvalloista toimivat teknologiajätit, kuten Google, Amazon ja Facebook.
– Meidän on mietittävä, mihin Suomessa voidaan vaikuttaa. Meidän on hankala vaikuttaa teknologiajättien toimintaan, mutta voimme omilla toimillamme hidastaa kotimaisen, moniarvoisen ja laajan paikallismedian alasajoa.
Ylen rahoitusta ja tehtäviä pohditaan parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä. Kangaskorpi kannattaakin Ylen tehtävien uudelleen määrittelyä.
– Me voimme määritellä Ylen siten, että jatkossa se ei tule totaalisesti sen toiminnan päälle, mitä paikallismedioissa tehdään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- parlamentaarinen työryhmä Vesa-Pekka Kangaskorpi perustehtävät läpinäkyvyys tehostaminen Yleisradio julkinen raha Keskisuomalainen Kaupallinen media Yle-vero leikkaukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen budjettia on leikattava – ”Huonosti valvottu ja löysästi jaettu julkinen raha on minkä tahansa organisaation kirous”

Vigelius Halla-ahon ja Yleisradion sanasodasta: ’’Yle joutaakin jo leikkuriin’’

Yleisradion päällikkö uhriutuu ensin somessa, esittää sitten härskin syytöksen perussuomalaisista, jolle ei löydy katetta – sortuu tarkentavan kysymyksen painon alle

EU-parlamentti äänesti median vapaudesta: Minkään maan yleisradio ei voi olla puolueiden propagandakone

Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta

Yleisradiolle ei riitä 1,5 miljoonaa euroa päivässä: Yle-veroon vihjaillaan korotuksia – budjetti paisuu ja johdon palkkiot paukkuvat

Useat USA:n uutiskanavat: Trumpin puheita ei enää näytetä suorana – maahanmuutto on liian arka aihe

Luottamus mediaan USA:ssa historiallisen alhaalla, Newsweek ottaa käyttöön uudenlaisen palautemekanismin, ”reiluusmittarin” – sopisiko Ylellekin?

Valtion median ei tarvitse olla pyhä lehmä: Ruotsin radio vähentää 180 tehtävää
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








