

MATTI MATIKAINEN
Meri ei hyväksy laittomasti maassa oleville järjestettäviä keräyksiä: ”Kielteisen päätöksen saaneilla on velvollisuus poistua maasta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ei katso hyvällä rahankeräystä laittomasti maassa oleskelevien hyväksi. – Tukitoiminta ja keräykset kielteisen päätöksen saaneille henkilöille ovat omiaan murtamaan oikeusvaltion perusteita, Meri huomauttaa.
Laittomasti maassa oleskelevien ihmisten määrän arvellaan jälleen kasvavan kevään aikana. Poliisin arvion mukaan Suomessa on viime vuosien aikana oleskellut tuhansia tällaisia henkilöitä, joita on toisaalla myös kutsuttu paperittomiksi.
Laittomasti maassa oleskelevat ovat lähinnä kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joilla ei yleensä ole mahdollisuutta valittaa kielteisestä päätöksestä. Tällaisten henkilöiden määrä kasvoi erityisesti vuoden 2015 syksylle sattuneen turvapaikanhakijavyöryn jälkeen. Laittomasti maassa oleskelevien tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan.
Kirkko ja muut ”auttajat”
Siinä missä turvapaikanhakijoiden majoitukseen ja muihin palveluihin liittyvä liiketoiminta on kasvanut, useat tahot ovat myös alkaneet järjestää sosiaalisia palveluita ja muita tukitoimia laittomasti maassa oleskeleville henkilöille.
Joulukuussa kirkkopalvelut ry:n alaisuudessa toimiva Kotimaanapu-hyvätekeväisyyspalvelu käynnisti rahankeräyksen, jonka tarkoituksena on esimerkiksi hankkia hygieniatarvikkeita ja matkakortteja. Keräyksen tuotot on tarkoitus ohjata laittomasti maassa oleskelevien hyväksi, joita rahankeräyskampanjan www-sivulla kutsutaan paperittomiksi.
Facebookissa toimiva Refugee Hospitality Club –ryhmä taas muun muassa opastaa ryhmässä esimerkiksi menettelyihin, kuinka laittomasti maassa oleskelevat voisivat jatkaa oleskeluaan.
Myös kirkko ilmoitti jo viime syksynä, että se ryhtyy majoittamaan Suomessa laittomasti oleskelevia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Kirkkoneuvos Pekka Huokuna kertoi marraskuussa Turun Sanomille, että kyse olisi tilapäisestä menettelystä ja joka on osa kirkon diakoniatyötä.
Paperittomia ei pidä kannustaa jäämään
Perussuomalaisten kansanedustaja, varatuomari Leena Meri pitää arveluttavana erilaisten tukitoimien ja rahankeräysten organisoimista laittomasti maassa olevien hyväksi.
– Kuten olen aiemminkin sanonut, tällaiset henkilöt ovat eräänlaista piilokansaa. Kyse on henkilöistä, joiden osalta on todettu lainvoimaisella päätöksellä, ettei heillä ole oikeutta oleskella Suomessa, Meri muistuttaa.
– Ei ole hyvä asia, että meille on avustustoimijoista muodostumassa oikeusvaltiolle rinnakkainen järjestelmä, siis erityinen tukiverkko ja muut keräykset, jotka toimivat valtiollisen järjestelmän rinnalla.
Hän korostaa, ettei kielteisen päätöksen saaneita henkilöitä pitäisi kannustaa jäämään Suomeen.
– Tässä annetaan eteenpäin viestiä, ettei tuomioistuimen antamia päätöksiä tarvitse noudattaa. Se taas on omiaan murtamaan oikeusvaltion perusteita, ja laajemminkin heikentämään kansalaisten luottamusta järjestelmän toimintaan.
Kotiin ei kannata majoittaa tuntemattomia
Hallinnollisessa menettelyssä kielteisen päätöksen saaneen henkilön odotetaan poistuvan omatoimisesti maasta. Jos hän ei kuitenkaan niin tee, siirtyy hän järjestelmän ulkopuolelle, eikä viranomaisille jää tietoa olinpaikasta. Tiettävästi jotkut kansalaiset ovat vapaaehtoisesti majoittaneet kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita koteihinsa.
– Järjestelmään voisi sisältyä asumiskeskuksia, joissa henkilö voisi tilapäisesti majoittua samalla, kun hänen maasta poistumistaan järjesteltäisiin, se saattaisi olla näille henkilöille itselleenkin paras vaihtoehto.
– En pidä hyvänä, että ihmiset ottavat koteihinsa asumaan kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, koska heidän taustoistaan ei välttämättä tiedetä mitään, Meri varoittaa.
Rikolliseksi ryhtyminen voi houkuttaa
Kotimaanapu-keräyksen nettisivulla ilmoitetaan, että keräystoiminnalle on olemassa asianmukainen lupa. Rahankeräys on aina luvanvaraista, ja lupa voidaan myöntää lähinnä vain yhteisöille.
Luvan saamisen edellytyksenä on, ettei keräystarkoitus ole lain tai hyvän tavan vastainen. Kyseenalaista on, onko keräys asianmukaista ja hyvän tavan mukaista, jos keräys on järjestetty sellaisten henkilöiden hyväksi, joilla ei ole oikeutta oleskella maassa.
– Selvää on, ettei ketään voi esimerkiksi laittaa ulos pakkaseen, jos ei ole paikkaa mihin mennä. Ja valtio toki turvaa lyhytaikaisen majoituksen henkilöille, joilla ei ole oikeutta olla maassa. Silti on ongelmallista, että tällaisessa keräystoiminnassa kannustetaan ja tavallaan hyväksytään se, etteivät tietyt henkilöt tee elettäkään lähteäkseen maasta, vaikka heidän nimenomaan pitäisi täältä lähteä.
– Ongelmallista on sekin, että emme tiedä, miten näitä kerättyjä rahavaroja kohdennetaan. Onko esimerkiksi tarkoitus maksaa vuokra-asuntoja maassa laittomasti oleskeleville henkilöille? Meri kysyy.
Viranomaiset eivät tiedä määrää
Myös sisäministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Päivi Nerg ilmaisi äskettäin olevansa huolissaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ja luvattomasti Suomessa oleskelevista henkilöistä. Nerg myönsi, etteivät viranomaiset voi tietää, kuinka iso osa kielteisen päätöksen saaneista on tosiasiassa jäänyt Suomeen.
Kun vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvä henkilö lainvoimaisen kielteisen päätöksen jälkeen poistetaan vastaanottokeskuksesta, hän ikään kuin katoaa viranomaisten ulottumattomiin. Tällöin mitään yhteiskunnan palveluja ei saa, joten samalla kasvaa riski ajautua rikollisuuteen.
Turvapaikanhakijoiden rikosepäilyistä ja tuomioista on viime aikoina uutisoitu laajasti mediassa.
Turvapaikanhakijalla on myös velvollisuuksia
Nykyisin turvapaikanhakijakysymykseen suhtaudutaan Suomessa aiempaa realistisemmin. Maahan jäämisen edellytykset ovat tiukentuneet perussuomalaisten hallituksessa toteuttaman politiikan ansiosta.
Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi televisioidussa uudenvuodenpuheessaan, että Suomeen tulijat eivät vastaanottamalla lopu, vaikka Suomen kyky kantaa huolta heistä on rajallinen. Presidentti huomautti, että myös liberaalista maahanmuuttopolitiikasta tunnettu Ruotsi on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa.
Meri muistuttaa, ettei turvapaikanhakumenettely tarkoita sitä, että kenellä tahansa olisi subjektiivinen oikeus jäädä Suomeen.
– Turvapaikan hakeminen voi olla henkilön oikeus. Silti turvapaikanhakijalla on oikeuksien vastapainoksi myös velvollisuuksia. Kansainväliset, Suomea velvoittavat sopimukset eivät anna kenellekään ehdotonta oikeutta jäädä haluamaansa maahan.
– Se mahdollisuus on aina olemassa, että kun henkilö on hakenut turvapaikkaa, niin tilanteen tutkimisen jälkeen henkilö voi myös saada kielteisen päätöksen. Tällöin hänellä on velvollisuus poistua maasta, Meri painottaa.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikkavalitukset käsitellään entistä rivakammin

Huhtasaari ja Meri: Vaaralliset turvapaikanhakijat sijoitettava tiukasti varjeltuun keskukseen – ”Liikkumisen oltava rajoitettua”

Meri tuomitsee kirkon aikeet tukea laittomasti maahan jääviä ulkomaalaisia: ”Vastaako piilottelija, jos muut joutuvat rikoksen uhriksi?”

Meri: Pakolaissopimukset uusiksi – ”Väärinkäytösten, piilottelun ja rahastamisen on loputtava”

Elo ja Meri: Paperittomien ei pidä saada täyttä toimeentulotukea – ”Ruoka, majoitus ja menolippu kotimaahan riittävät”

Meri irakilaisperheen nostattamasta kohusta: ”Sattuipa sopivasti – juuri kun perheenyhdistämisiä ollaan kiristämässä”

Valtiolta 5,3 miljoonaa euroa laittomasti maassa oleskeleville – Meri: ”Tämä on niin uskomaton tilanne”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








