

LEHTIKUVA
Meri: Eläkeläiset tinkivät ruuasta ja lääkityksestä – toimeentulotukeen liittyy turhaa häpeää
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioiden mukaan jopa kolmannes Suomen toimeentulotukeen oikeutetuista kansalaisista ei hae toimeentulotukea lainkaan. Toimeentulotuki jää hakematta julkaistujen tietojen mukaan jopa yli 110 000 kotitaloudelta.
– Tositteiden keruu hakemuksien liitteiksi on monen mielestä jo liian raskasta ja vaivalloista. Kynnys tuen hakemiseen on myös usein korkea etenkin ikäihmisille. Arvioiden mukaan myös jopa kolmannes sosiaalityön asiakkaista on liian huonossa kunnossa peräämään oikeuksiaan, perussuomalaisten kansanedustaja ja varatuomari Leena Meri kertoo.
Leimautuminen pelottaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen on maininnut julkisuudessa, että toimeentulotuen hakemiseen liittyy vielä hyvin paljon pelkoa leimautumisesta ja jopa häpeää.
Suurimpina kärsijöinä toimeentulotuen alikäytössä ovat uutislähteiden mukaan ikäihmiset, joille kynnys avun hakemiseen on korkea. Myös usealta ikäihmiseltä puuttuu kotoa internetyhteys sekä taito sen käyttöön, joten usein myös pelkän sähköisen verkon palvelujen käyttö aiheuttaa ongelmia.
Asiakasmäärät kasvussa
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto pelkää, että liian monen avuntarvitsijan hätä voi jatkossa jäädä huomaamatta, kun perustoimentulotuen hakeminen siirtyy ensi vuoden alusta kunnilta Kelalle.
– Myös vuoden 2016 alusta kohonneet terveydenhoitomenot sekä esimerkiksi lääkärikäyntien matkakustannusten omavastuuosuuden nousu aiheuttaa toimeentulotukiasiakkaiden määrään nousua usein terveyspalveluja tarvitsevassa vanhusväestössä, Meri arvioi.
– Pelkona onkin, että avun saavuttamattomiin jäävät, esimerkiksi pieneläkeläiset, tinkivät joko tarpeellisesta lääkityksestään tai ravinnosta. Usein myös sosiaalitoimen asiakkuuden pelätään johtavan kasvojen menettämiseen – ja toimeentulotukeen liittyy Suomessa yhä edelleen leima ja häpeä.
Apua tarvitsevat löydettävä
Meri kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko asianomainen ministeri tietoinen toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä, edellä mainituista ongelmista ja minkälaisiin toimenpiteisiin ministeri aikoo ryhtyä ongelmien minimoimiseksi.
Meren mielestä olisi tärkeää myös varmistaa, että toimeentulotukeen oikeutetut, omin avuin pärjäämättömät löydetään ja saatetaan avun piiriin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle: Perussuomalaiset ei hyväksy lisäleikkauksia turvapaikkakriisin takia

Ruoho: Vastaanottokeskusten perustaminen pois yrityksiltä – kriisistä tulossa jo nyt miljardilasku

Meri: SDP:n mielestä jo presidenttikin on kummallinen

Meri: Kuntia uhkaa maahanmuuttajista aiheutuva maksupommi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








