
PS ARKISTO
Meri patistaa hallitusta keskittymään olennaiseen korona-aikana: Ei-kiireelliset lakihankkeet, kuten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantaminen, on syytä jättää tekemättä
Hallitusta on moitittu huterasta lainvalmistelusta sekä merkitykseltään vähäisten, ideologisten hankkeiden edistämisestä koronan varjolla. Eilen Ylen A-talk-ohjelmassa perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri kehotti hallitusta keskittymään olennaiseen.
Koronan toinen aalto kurittaa rajusti Suomea rajusti ja eilen kerrottiin jopa 496 uudesta tartunnasta. Tilanne heikkenee huolestuttavasti varsinkin Uudellamaalla. Epidemiaa torjutaan tällä hetkellä ensisijaisesti alueellisesti ja paikallisesti tartuntatautilain nojalla.
Viime päivinä on kuultu uusista rajoituksista ja suosituksista, kuten aikuisten ryhmäharrastusten keskeyttämisestä kuntien päätöksillä. Kasvomaskisuositus on edelleen voimassa, eli maskia tulisi käyttää käytännössä kaikissa julkisissa tiloissa.
Ylen A-talkissa keskusteltiin torstai-iltana koronatilanteesta sekä siitä, saadaanko epidemia kuriin alueellisilla toimenpiteillä. Eräs haaste on edelleen se, miten ihmiset saadaan noudattamaan rajoituksia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri kehotti hallitusta ryhdistäytymään tiedottamisessa ja viestinnässä.
– Kansalaiset haluaisivat selkeää tietoa, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Tärkeää on myös esimerkillinen käytös. Kansakunnan kriisitilanteessa poliitikkojen tappelu median otsikoista ei näytä hyvältä, Meri sanoi.
Viranomaisten viestintä yhden luukun taakse
Ohjelmassa vieraina olivat myös kansanedustajat Aki Lindén (sd) ja Mia Laiho (kok) sekä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).
Meren kanssa samoilla linjoilla ollut Laiho totesi, että onnistunut viestintä on tärkeää.
– Ihmiset saadaan noudattamaan ohjeita, kun viestintä on yhdenmukaista ja rauhallista, kaikki ryhmät on huomioitava, Laiho sanoi. Henriksson totesi että pääkaupunkiseudulla viestinnällisiin toimiin on jo ryhdytty ja jopa useammalla kielellä.
Meri huomautti, että koska ohjeistukset vaihtelevat ja uusia tulee, viestin tavoittavuuden kannalta olisi selkeintä, jos viranomaistason viestintä olisi keskitetty ”yhteen luukkuun” sen sijaan, että tietoa tarjotaan palasina eri paikoista.
– Voisi miettiä, voisiko meillä olla käytössä korona.fi-sivu, jonne koottaisiin alueelliset suositukset ja rajoitukset yhteen paikkaan. Kyse on siitä, että tieto ei tavoita ihmisiä, kun tietoa on hankalaa koota yhteen. Jopa minun kansanedustajana on ollut hankalaa kasata tietoa siitä, mikä ohje milloinkin on voimassa.
Palataanko valmiuslakiin vai ei?
Tällä viikolla on pohdittu, pitäisikö valmiuslaki ottaa uudestaan käyttöön. Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallitus on jo keskustellut, millaisessa tilanteessa valmiuslain käyttö voisi tulla uudestaan kyseeseen.
Henriksson totesi, että valmiuslaki on erikoislaki, joka tulisi ottaa käyttöön vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty.
– Mutta jos esimerkiksi sairaanhoidon kapasiteetti on vaarantumassa, silloin aktualisoituu myös valmiuslain käyttöönotto, Henriksson sanoi.
Meri kummasteli, miksi hallituksesta on kuultu ristiriitaisia lausuntoja valmiuslain ottamisesta käyttöön uudelleen.
– Valmiuslaki ei ole kapula, jota heitellään, vaan laki tulee ottaa käyttöön vain todellisesta tarpeesta. Esimerkiksi keskustan riveistä on viime aikoina huudeltu valmiuslakia. On muistettava, että ensin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston on yhdessä julistettava poikkeusolot. Vasta sen jälkeen käyttöönottoasetus tulee eduskuntaan, ja eduskunta harkitsee asiaa.
– Toivon todella, ettei valmiuslakiin tarvitsisi mennä, ja että tilanne saataisiin hillityksi ennen joulua näillä ohjeilla ja määräyksillä mitä nyt on. Joulu on tulossa, ja raskaan vuoden jälkeen olisi mukavaa, että ihmiset voisivat edes jouluna tavata toisiaan ja olla yhdessä.
Väärä hetki edistää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa
Hallitusta on moitittu myös huterasta lainvalmistelusta sekä merkitykseltään vähäisten, ideologisten hankkeiden edistämisestä koronan varjolla. Meri kehottikin hallitusta keskittymään olennaiseen.
Meri esitti toivomuksen ministeri Henrikssonille, että ei-kiireelliset lakihankkeet, kuten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista koskevat lakiesitykset korona-aikana siirrettäisiin ”hattuhyllylle”.
– On tiettyjä lakeja, jotka eivät ole kiireellisiä. Jättäkää tällaiset asiat nyt tekemättä, Meri sanoi Henrikssonille.
Henrikssonin vastauksen mukaan korona-aikana voidaan hyvin valmistella muutakin lainsäädäntöä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mia Laiho Aki Lindén lakihankkeet tartunnat pandemiarajoitukset valmiuslaki korona lainvalmistelu tiedotus Anna-Maja Henriksson sairaanhoito oikeusturva Sanna Marin Leena Meri Turvapaikanhakijat Yle perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille

Perussuomalaiset: Miksi epidemiakorvausta ei kohdenneta niille, jotka epidemiasta pahiten kärsivät?

Purra: Hallituksen linja maskisuosituksista poukkoilee – ”Eri ministereiltä saatu kysymyksiin erilaisia vastauksia”

Hallitus johti kansalaisia maskiasiassa harhaan – Suomi antoi maskisuosituksen yhtenä viimeisistä maista maailmassa

Poliisi tutkii valekuolleen irakilaisen turvapaikanhakijan juttua – vihreän sisäministerin suu meni suppuun eduskunnassa

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan miljoonia – Meri: ”Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta”

Reijonen vaatii rehellisiä laskelmia turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kustannuksista: ”Mitä suomalaisten palveluita hallitus aikoo vähentää kulujen kattamiseksi?”

Wihonen: Kansa tarvitsee tietoa päätöksistä, ei suunnitelmista – miten hallitus aikoo parantaa epäselvää viestintäänsä koronaohjeistuksista ja -määräyksistä?

Halla-aho läksyttää Marinin hallitusta uskalluksen puutteesta ja löysästä johtamisesta: ”Hallitus pelkää hysteerisesti virheiden tekemistä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








