

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta – kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet
Maailmanlaajuisesti toimiva konsulttiyritys McKinsey & Company analysoi uusiutuvan energian markkinakehitystä. Sen mukaan erityisesti merituulivoimaloiden rakentamiskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Samanaikaisesti myös lisääntynyt kilpailu ja inflaatio ovat syöneet toiminnan katteita eikä investointipäätöksiä ole tehty odotettuun malliin. Monia hankkeita on peruttu kannattamattomina.
McKinsey & Companyn mukaan raaka-aineiden ja rahoituksen hintataso sekä tuotantoketjun pullonkaulat ovat hidastaneet merituulivoimarakentamista. Rakentamisen kustannustaso on noussut 40–60 prosenttia noin kymmenessä vuodessa. Useita suunniteltuja hankkeita on peruttu Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sidosryhmät ovat viime aikoina kyseenalaistaneet alan näkymät kustannusten nousun ja peruuntuneiden projektien vuoksi.
Rakennuskustannusten nousu on vaikuttanut myös muun vaihtoehtoisen energian rakentamiseen, mutta ei yhtä isosti. Maatuulivoimaloiden rakentamisen kustannukset ovat nousseet noin 40 prosenttia ja aurinkovoiman 35 prosenttia.
Toistakymmentä vuotta sitten merituulivoima lähti merkittävään kasvuun maailmalla. Vuonna 2010 sitä oli tarjolla 3 GW, ja vuoteen 2023 mennessä sen määrä oli noussut 66 GW:iin. Alkuvaiheessa tuotantokustannukset laskivat lisääntyneen kilpailun, alhaisen korkotason ja teknologian kehittymisen myötä.
Ongelmia on aiheuttanut sen jälkeen maailmanpoliittinen tilanne, jonka vuoksi raaka-aineiden hinnat nousivat ja niiden saanti vaikeutui. Samaan aikaan myös korot nousivat. Kaikki tämä vähensi merituulivoimarakentamisen kannattavuutta, mikä on hidastanut sen kasvua. Suunniteltuihin rakennus- ja tuotantotavoitteisiin ei ole päästy, ja hankkeita on peruttu varsinkin Englannissa ja Yhdysvaltojen itärannikolla.
Rakentaminen jatkuu vähäisempänä
Alan teollisuus laittaakin toiveensa EU:n uusiutuvan energian direktiiviin eli RED III:een, jolla haetaan muun muassa luonnonsuojelulain muutosta ja luvituksen nopeutusta, sekä nettonollateollisuusasetukseen, jossa suositaan hiilineutraaliutta edistäviä ja raaka-aineiden saatavuutta suosivia hankkeita.
McKinsey & Company arvioi merituulivoimarakentamisen jatkuvan edelleen, mutta huomattavasti suunniteltua ja tavoiteltua pienemmässä mittakaavassa.
Suomessa merituulivoimaloita on tällä hetkellä toiminnassa vain Porin Tahkoluodossa. Siellä on yhteensä 11 tuulivoimalaa, jotka on rakennettu vuosina 2010–2017. Kemin Ajoksessa tuulivoimala-alueesta osa on rakennettu tekosaarille sataman edustalle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on kehitteillä useita merituulivoimahankkeita. Toisaalta reaalikorko, joka ottaa huomioon myös inflaation, oli vuosia matala, jopa pakkasen puolella. Reaalikorko on pitkästä aikaa ollut selvästi nollan yläpuolella. Korkea reaalikorko ja alhainen inflaatio pakottavat asettamaan investoinnit paremmuusjärjestykseen ja vaikuttavat merkittävästi myös merituulivoimaloiden velalla rahoittamisen kannattavuuteen.
Lisäksi epävakainen turvallisuustilanne maailmalla aiheuttaa merivoimaloille uusia uhkia. Merituulivoimaloiden melun, infraäänien, tärinän, päästöjen ja rakentamisen aiheuttamia haittoja kaloille ja meriympäristölle ei ole myöskään tutkittu riittävästi.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nettonollateollisuusasetus MacKinsey & Company merituulivoimalat uusiutuvan energian direktiivi maatuulivoimalat uusiutuva energia hiilineutraalius turvallisuustilanne Aurinkovoima luonnonsuojelu Infraääni Ympäristönsuojelu Tuulivoima Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Tutkimus: Tuulivoimaloiden infraääntä on arvioitu väärin

Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







