Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutetun Mika Meranon mukaan kielipoliittisissa väittelyissä keskitytään tyypillisesti pakkoruotsiin, joka herättää paljon tunteita vuodesta toiseen. Pakkoruotsin osalta keskustelu on kuitenkin paikallaan polkemista.

– On uskallettava sanoa, että ruotsin kielellä ei ole valtaosan suomalaisten arjessa juurikaan käyttöä. Ei siis ole ihme, että oppimistulokset jäävät peruskoulunsa päättävillä vuodesta toiseen heikoiksi, hän kirjoittaa.

Blogissaan Merano huomauttaa, että suomenkielisiä on 18-kertaisesti ruotsinkielisiin nähden, mutta silti jokainen näistä on velvoitettu opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä koulutiellään aina peruskoulusta yliopistoon asti. Poliitikkojen ja kielijärjestöjen valtaisasta lobbaamisesta huolimatta enemmistö suomalaisista olisi valmis luopumaan ruotsin pakollisuudesta.

Englanti valtaa alaa

Meranon mukaan viime vuosina pakkoruotsin ohella uudeksi uhaksi on noussut englanti. Englannin uhka ei kuitenkaan perustu koulupakkoon, vaan siihen, että suomi on maailman mittakaavassa erittäin pieni ja uhanalainen vähemmistökieli, jolta maailmankieli valtaa sijaa. Jo nyt on uutisoitu useista tapauksista, joissa suomalaiset eivät ole saaneet palvelua suomeksi.

– Tilanne on uniikin ja identiteettimme määrittävän kielemme osalta täysin kestämätön, Merano varoittaa.

Merano tiivistää, että pakkoruotsin ylläpitäminen kuluttaa kohtuuttomasti resursseja ilman vastaavaa hyötyä ja suomalaisten koululaisten tulisi saada valita kolmas kielensä vapaasti. Samalla on välttämätöntä turvata suomen kielen asema tilanteessa, jossa englanti valtaa alaa niin palveluissa kuin korkeakouluopetuksessakin. Kielellinen yhdenvertaisuus, resurssien järkevä käyttö, suomen kielen elinvoima ja kansallinen identiteettimme edellyttävät, että kielipolitiikkaa ei pidetä muuttumattomana vaan sitä tarkastellaan avoimesti ja ajantasaisin perustein.