Mikä on Unkarin demokratian ja oikeusvaltion tila – Suomen Uutiset haastatteli Orbanin puolueen tiedottajaa

Unkari on Puolan ohella Euroopan unionin musta lammas, jota syytetään oikeusvaltioperiaatteen romuttamisesta. Suomen Uutiset kävi Budapestissä kysymässä hallituspuolue Fideszin edustajalta, miltä EU:n ja euromielisen valtamedian kritiikki kuulostaa unkarilaisten omasta näkökulmasta.

Valtamedian tietojen varassa elävälle eurooppalaiselle on käynyt selväksi, että Unkari ei ole liberaali demokratia eikä oikeusvaltio.

Muun muassa Euroopan unioni on leimannut yhden jäsenvaltioistaan epädemokraattiseksi maaksi, jossa vähemmistöjä syrjitään, kansalaisjärjestöjä estetään toimimasta ja hallitusta kritisoivia sanomalehtiä lakkautetaan.

Esimerkiksi yhteen ainoaan Washington Postin keväiseen artikkeliin, jonka varsinaisena uutiskärkenä oli akateeminen vapaus Unkarissa, on saatu mukaan myös tutut väitteet muukalaisvihasta, opposition sanomalehden sulkemisesta ja kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikeuttamisesta.

Unkari on juutalaisten turvasatama

Brysseliläinen kansainvälisen politiikan tutkimuslaitos Carnegie Europe on huolissaan ”nousevasta antisemitismistä” Unkarissa.

– Tämä on tietynlainen narratiivi, jota on käytetty ei vain viime vuosien, vaan viime vuosikymmenien ajan Unkarista, kansalliskonservatiivisen Fidesz-puolueen johtaman hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács kertoo.

Kovács on historioitsija, ja lähestyy aihetta vuosisatojen perspektiivillä.

Kovácsin mukaan lännessä on aina mielletty Keski-Eurooppa länsieurooppalaisten arvojen vastakohtana, ja tämä näkyy erityisesti kysymyksessä vähemmistöistä kuten juutalaisista ja romaneista.

– Läntiset intellektuellit pitävät keskieurooppalaisia barbaareina, jotka yrittävät oppia sivistyneille tavoille, mutta eivät koskaan pysty nousemaan lännen tasolle, Kovács väittää.

– Minun täytyy sanoa, että tämä on hevosenpaskaa, Kovács kihahtaa ylimielisille länsieurooppalaisille.

Keski-Eurooppa on aina ollut erilainen. Kovács viittaa unkarilaisen historioitsijan Jenő Szűcsin teoriaan kolmesta historiallisesta alueesta Euroopassa. Szűcs on korostanut miksi ja miten nämä kolme historiallista aluetta Euroopassa ovat aina toimineet.

– Keski-Eurooppa, johon kuuluvat Baltian maat, Puola, jotkin osat Saksaa, Tshekki, Slovakia, Kroatia, Slovenia ja jopa osat pohjoista Italiaa, on aina erottunut muista Euroopan osista – historiallisista, sosiologisista ja muista syistä, Kovács selittää.

Ja niissä vähemmistöillä on aina ollut suuri merkitys, Kovács korostaa. Nämä maailmankolkat ovat aina joutuneet tulemaan toimeen suurempien vähemmistöjen kanssa, jotka tulevat idästä tai etelästä, mutta myös lännestä – verrattuna moneen länsieurooppalaiseen maahan, joilla taas on enemmän kokemusta kolonialismista.

– Niinpä juutalaiset ovat olleet olennainen osa tätä Euroopan kolkkaa vuosisatoja, kuten myös romanit. Siksi integraation haasteetkin ovat erilaisia kuin lännessä.

Miten Unkari sitten on suoriutunut vähemmistöjen kohtelusta?

– Jos katsotaan paria viime vuosikymmentä, niin tilastot vahvistavat että antisemitismiä on kaikkialla maailmassa – mutta itse asiassa Unkari on turvasatama juutalaisille, jos verrataan Länsi-Eurooppaan.

Nyökkään. Unkarissa on hyvin vähän muslimeita, jotka lännessä syyllistyvät eniten väkivaltaisiin tekoihin juutalaisia vastaan. Entäpä kansalaisten asenteet?

– Poliittinen antisemitismi on aina ollut osa länttä. Osoittamalla sormella Keski-Eurooppaa, että meillä olisi yhä kasvavia ongelmia antisemitismin kanssa, se ei yksinkertaisesti pidä paikkansa, Kovács tuhahtaa.

Varsinkin tilastot, jotka tulevat Ranskasta ja Saksasta, jos katsotaan antisemitistisiä tekoja, osoittavat, että ongelma ei ole Unkarissa vaan ihan jossain muualla, Kovács selittää.

– Toiseksi laajin juutalaisyhteisö tämän päivän Euroopassa elää Unkarissa, suurin ymmärtääkseni Saksassa. Meillä on juutalaisten renessanssi meneillään täällä. Juutalaiset Unkarissa ja heidän kulttuurinsa kukoistaa, Israelin ja Unkarin kaksoiskansalaisten määrä on korkea. Se on selkeä merkki siitä, että kritiikistä huolimatta kaikki menee niin kuin pitääkin.

Romanit ovat Kovácsin mukaan erilainen kysymys. Kun Unkari oli EU-puheenjohtajamaa 2011 EU vaati jokaista jäsenmaata kehittämään strategian romanien integroimiseksi. Unkarilla on tällainen ohjelma.

– Romanien kohtelu ei ole lainsäädännöllinen ongelma Unkarissa. Romaneilla on ollut äänioikeus siinä missä unkarilaisillakin, todellinen ongelma on yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa – mikä liittyy koulutukseen, työpaikkoihin, kulttuuriin ja identiteettiin, Kovács selittää.

– Mutta paras tapa auttaa heitä ei ole kohdella heitä romaneina vaan yhdenvertaisina.

Työllisyys- ja rikostilastot ovat kuitenkin kovin lohduttomia, Kovács myöntää.

– Ei vain unkarilaisten täydy muuttua, vaan myös romanien täytyy muuttua, mennä töihin, panna lapset kouluun ja niin edelleen.

– Tätä ei voi korjata vuodessa.

Stop Soros!

”Unkari hyväksyi kiistellyn lain – Stop Soros kurittaa maahanmuuttajia auttavia kansalaisjärjestöjä”, Helsingin Sanomat kirjoitti. Ylen mukaan ”Unkarissa hyökkäys kansalaisjärjestöjä vastaan kiihtyy”.

Unkarilaistaustaisen, newyorkilaistuneen sijoittajan ja poliittisen aktivistin George Sorosin tavoitteena on kansallisvaltioiden nakertaminen maahanmuutolla ja eri maiden maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen. Tämän kritiikin esittäminen saa liberaalin median huutamaan: ”salaliittoteoria”!

– Ei ole mitään tarvetta minkäänlaisille salaliittoteorioille. Herra Soros on itse kirjoittanut, puhunut, ja luennoinut siitä mitä hän haluaa tehdä; visioistaan maahanmuutosta, avoimesta yhteiskunnasta ja kansalaisjärjestöistä ja niiden merkityksestä ja tärkeydestä, Kovács toteaa.

Kun Soros puhuu kansalaisyhteiskunnasta, hän ei puhu kansalaisista, Kovács korostaa.

– Meillä on yli 65 000 kansalaisjärjestöä tässä maassa, ja riita koskee ehkä kahta tai kolmea tusinaa. Nämä ovat niin sanottuja kansalaisjärjestöjä, hallituksista riippumattomia organisaatioita (NGOs), jotka on liitetty yhteen ja organisoitu toimimaan herra Sorosin rahoittamissa puitteissa ja hänen tavoin ajattelevien ihmisten kanssa tiettyä tarkoitusta varten.

Kovácsin mukaan kansalaisyhteiskunnalla on hyvin keskeinen rooli varsinkin Keski-Euroopassa. Vuosina 1947-1949 se oli ensimmäinen asia, josta kommunistit hankkiutuivat eroon.

– Kansalaisyhteiskunnan palaaminen ottaa oman aikansa. Olemme oikealla polulla, josta kertoo se että meillä on yli 65 000 järjestöä.

– Mutta emme hyväksy sitä, että jotkut esiintyvät kansalaisyhteiskuntana, vaikka ne itse asiassa ovat lobbaajia tai poliittisia aktivisteja tai organisaatioita. Se on ongelma, Kovács tähdentää.

– On selkeitä sääntöjä, miten osallistutaan politiikkaan ja päätöksentekoon, ja nämä [Sorosin rahoittamat] organisaatiot eivät noudata näitä sääntöjä.

Sorosin organisaatiot saavat toimia Unkarissa, kunhan ne toimivat läpinäkyvästi.

– Läpinäkyvyyttä vaaditaan kaikilta politiikassa, toimittajat ja kansalaisyhteiskunta vaatii poliitikkoja olemaan täysin avoimia: mistä raha tulee, mitä intressejä he palvelevat, mikä heidän ohjelmansa on – tätä me odotamme niin kutsutuilta kansalaisjärjestöiltä, Kovács selittää.

Eli Sorosin tukemia organisaatioita ei ole kielletty toimimasta Unkarissa?

– Kukaan ei ole kieltänyt niitä. Stop Soros -laki on viiden voimassaolevan lain muutos, ja sen tarkoitus on tiukentaa näiden järjestöjen ja niissä toimivien ihmisten valvontaa erityisesti laittomaan maaahanmuuttoon liittyen, Kovács selittää.

– Toivotamme tervetulleiksi humanitääriset ja hyväntekeväisyysjärjestöt, koska uskomme aidosti että niillä on tärkeä rooli, mutta on mahdotonta, että ne toimisivat vastoin maan tapoja tai aktiivisesti osallistuisivat poliittiseen päätöksentekoon.

Zoltanin mielestä on kyse kaksoisstandardilta, kun liberaalit kautta maailman ovat huolissaan esimerkiksi Venäjän väitetyistä yrityksistä vaikuttaa muiden maiden kuten Britannian tai Yhdysvaltain kansanäänestyksiin ja vaaleihin, mutta Unkari ei saisi puolustautua ulkopuolelta tulevaa massiivista vaikuttamista kohtaan.

Kovács on itse kirjoittanut Stop Soros! -lakipaketista englanniksi.

Liberaaleilla yhä ote Unkarin mediasta

Helsingin Sanomien mukaan ”Unkarin media mureni ja viimeinenkin riippumaton lehti lakkautettiin – ’Ihmiset eivät enää lue lehtiä, he uskovat, mitä haluavat’”.

Alla olevassa kuvassa vasemmalla on listattuna Unkarissa toimivat liberaalit mediat. Oikealla oleva lyhyempi lista kattaa konservatiiviset tai oikeistolaiset viestimet. Kovács vahvistaa, että lista on ajan tasalla. Hallituspuolue Fideszistä riippumattomat mediat eivät siis ole kadonneet minnekään.

Erityisen suuri häly nousi sosialidemokraattisesta Népszabadság-päivälehdestä, joka ”lakkautettiin”. Useimmissa läntisissä viestimissä ei aivan suoraan väitetty, että pääministeri Viktor Orbánin hallitus olisi lakkauttanut Népszabadságin, mutta sellaisen vaikutelman syntymistä lukijalle ei ainakaan pyritty välttämään.

Kuka lakkautti vasemmistolaisen Népszabadság-lehden ja miksi?

– Népszabadság kerrytti itselleen hyvin korkean velkaantumisasteen, käsittääkseni jopa viitisen miljardia forinttia (15 miljoonaa euroa).

Népszabadság oli ikoninen vasemmistoliberaalien sanomalehti, mutta myös outo koska se piti nimensä, jonka se sai vuonna 1957 Unkarin kommunistipuolueen keskuskomitean lehtenä.

– Tämän lehden tarkoituksena oli sovitella ja rauhoitella tilannetta 1956 kansannousun jälkeen. Se oli aina yhteyksissä kommunistipuolueen keskuskomiteaan, ja kaksi vuotta ennen kuin se lakkautettiin, sosialistipuolue omisti siitä yli kymmenen prosenttia, Kovács selittää.

Lehden lakkautti lopulta sen pääomistaja, sveitsiläinen mediayhtiö, eikä päätöksessä ole Kovácsin mukaan mitään hämmästeltävää, kun ottaa huomioon lehden taloudellisen kannattamattomuuden.

Liberaali media koostuu samanmielisten kuplasta

Miksi liberaali media levittää näitä valheita? Kovács ei usko mihinkään suureen suunnitelmaan.

– Tässäkään ei ole tarpeen kehittää mitään salaliittoteoriaa. Kyse on samanlaisista ajattelutavoista. Nämä ovat samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, he jakavat samanlaiset filosofiset ja poliittiset näkemykset, joiden mukaan he tarkastelevat maailmaa, ja monet argumentit, monet muotoilut, ja narratiivi itsessään luonnostaan tulevat niistä näkemyksistä.

Toinen osa selitystä on lähteiden käyttö. Jo se on Kovácsin mielestä suuri ongelma, että media on ideologisesti ja poliittisesti yksipuolista, ja että sillä on tietty maailmankuva.

– He väittävät olevansa liberaaleja, mutta he eivät hyväksy mitään muuta tulkintaa maailmasta. Ja informaatiovirrat ovat aina yksipuolisia ja vinoutuneita, he eivät koskaan kuuntele meitä. Heidän informaatiolähteenään on aina oppositio. Näin se on mennyt viime vuosina.

Kovácsin mukaan sellaiset isot liberaalit mediat kuten New York Times, Washington Post tai Guardian väittävät, että se mitä he sanovat, on lopullinen totuus.

– Ja narratiivin luonne on, että ideologisten vinoutumien kerrokset, faktavirheet ja valheet tulevat toinen toisensa jälkeen. On narratiivi, joka pohjimmiltaan lepää edellisen narratiivin varassa. Niinpä askel askeleelta, kerros kerrokselta, näet viittauksia aiempiin valheisiin.

Zoltán antaa esimerkin uutisesta parin vuoden takaa. Sen mukaan Unkari sulkee turvapaikanhakijoita vankileireille, detention camp, mikä tietysti on raju ilmaisu.

– Silti olen nähnyt vieläkin Bloombergillä uutisen, jonka mukaan vangitsemme ihmisiä leireille, mikä on valhe. Ja he käyttävät sitä hyväkseen, sanot mitä tahansa. (Lue Kovácsin vastine Bloombergille kesäkuussa 2018. Unkari perusti turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä varten keskuksia, joista oli mahdollista poistua takaisin mistä oli tullutkin.)

Zoltánin mukaan pelin henki on se, että missä tahansa – Saksassa, Suomessa, Ranskassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, liberaali media yrittää käyttää samaa pelottavaa fraasia luodakseen samaa narratiivia, jossa konservatiiville tai maahanmuuttokriittiselle on aina varattu konnan rooli.

Kansainvälisellä lehdistöllä on usein ongelmia sellaisten maiden kuin Suomi, Puola tai Unkari politiikan raportoinnissa, koska niin harva eurooppalainen toimittaja osaa näiden maiden kieliä. Objektiiviseen journalismiin pyrkiväkin toimittaja voi olla harvojen, usein liberaalien englanninkielisten lähteiden varassa.

– Ja he usein ovat taipuvaisia luottamaan niihin, Zoltán nyökkää. Siksi Unkarin hallitus pyrkii aina kirjoittamaan englanniksi oman näkemyksensä asioista jopa valmiin uutisjutun muodossa.

Unkarin politiikasta kiinnostuneille, mutta unkaria taitamattomille Zoltán suosittelee omaa englanninkielistä blogiaan, Spokesman’s Blog.

Kaikkien maiden konservatiivit, liittykää yhteen!

Unkaria on syytetty myös siitä, että se olisi jättämässä Euroopan Unionin – ja toisaalta monet eurokriittiset ivaavat Unkaria siitä, että se pysyy unionin jäsenenä niin kauan kuin saa koheesiorahoja. Sen, joka haluaa nähdä unionin hajoavan, ei ehkä kannata odotella Unkarin aloitetta. EU-jäsenyydellä on Unkarin äänestäjien keskuudessa vankka kannatus.

– Meitä on aina syytetty siitä, että unkarilaiset olisivat jättämässä unionin, mutta se ei pidä paikkaansa. Totuus on että haluamme panna Euroopan unionin kuntoon, mikä muistuttaa sen alkuperäistä tarkoitusta.

Kerron Kovácsille, että Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on hiljattain esittänyt, ettei myöskään Suomen EU-ero lähiaikoina ole realismia, ja että kansallismielisten on syytä toimia unionin sisällä yhdessä federalistista koulukuntaa vastaan.

Millaista yhteistyötä Euroopan kansallismielisten sitten tulisi tehdä?

– Terveen järjen mukaista, vastavuoroisesti hyödyllistä yhteistyötä, Kovács vastaa.

– Uskon vilpittömästi, että Euroopan Unionin perustajaisät halusivat rakentaa jotakin sellaista. Todellinen idea ei ollut päästä eroon kansallisvaltioista ja nationalismista. Kuten todettu, tämä narratiivi yrittää aina kuvata meidät [kansallismieliset] negatiivisena tai pahoina.

– Me emme usko tähän. Me uskomme että ihmisten ensimmäinen identiteetti on aina kansallinen. Tarvitset kansallisen identiteetin ollaksesi eurooppalainen. Ja vahva Euroopan unioni on mahdollinen vain, jos se koostuu vahvoista jäsenvaltioista, Kovács uskoo.

Mutta mitä tavallinen unkarilainen tai Suomen Uutisten lukija voi tehdä, jotta Eurooppa palaisi raiteilleen?

– Tärkeintä on, että et luovuta.

– Konservatiiveilla, tai loogisesti ja maanläheisesti ajattelevilla ihmisillä kuten meillä, ei ole ongelmaa, koska emme ole ideologisia. Eikä meidän tulekaan olla ideologisia, vaan säilyttää terve järki. Ei ole mahdollista, ettei terve järki lopulta voita.

Kansallismielisten kansainvälisessä yhteistyössä on kuitenkin tiettyjä haasteita, Kovács myöntää.

– Liberalismi, kuten kommunismi on luonnostaan kansainvälistä, koska sen tavoite on päästä eroon kansakunnista. Me olemme kansallismielisiä. Me emme ole luonnostaan kansainvälisiä. Me olemme kansainvälisiä siinä määrin kuin se hyödyttää meitä. Mutta me emme halua vakuuttaa ranskalaisia siitä, että heidän tulisi olla ja elää kuin me unkarilaiset.