

Miksei Suomen Uutiset kuulu JSN:ään?
KOMMENTTI | Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus pohti laajassa artikkelissaan Suomen Uutisten (SU) tyyliä ja julkaisuperiaatteita. Esiin nousi usein kuultu kysymys siitä, miksei Suomen Uutiset kuulu Julkisen sanan neuvoston piiriin. Tässä kirjoituksessa hahmotellaan asian taustoja.
Kaikki suomalaiset puoluejulkaisut, poislukien Perussuomalainen-lehti ja Suomen Uutiset, ovat Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäseniä.
JSN:n jäsenyyden keskeinen merkitys on siinä, että toimitukset sitoutuvat journalistin ohjeina tunnettuihin sääntöihin, joita on nelisenkymmentä. Vaikka ohjeet kannustavatkin tietynasteiseen itsesensuuriin, ne ovat pääsääntöisesti fiksuja. Ohjeet velvoittavat esimerkiksi suojelemaan arkaluonteisen rikoksen uhria sekä antavat kohtuullisen hyvät nuotit sille, missä oloissa rikosepäiltyjen henkilöllisyyden voi paljastaa. Ohjeet velvoittavat myöskin torjumaan piilomainontaa sekä suhtautumaan tietolähteisiin kriittisesti. Hyviä ohjeita kaikki.
Journalistin ohjeet alkavat sanoilla: ”Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta.” Niin onkin, mutta toisaalta harva tulee ajatelleeksi, että journalistin ohjeiden nimenomainen tarkoitus on luopua osasta toimitusten sananvapautta. Se, onko tämä hyvä vai huono asia, on kunkin asianosaisen itse pääteltävä.
Suomen lakiin on kirjattu normeja, joita kaikkien journalistien on noudatettava, kuuluivatpa he JSN:ään tai eivät. Keskeisiä lain vaatimuksia ovat virheiden oikaisumenettely ja vastineoikeus.
Miksei SU liity JSN:ään?
Suomen Uutiset on toistuvasti viestittänyt, että se ei voi vahvan puoluesidoksensa vuoksi katsoa olevansa riippumaton tiedonvälittäjä.
Suomen Uutiset on Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja. Kansanomaisemmin termein: se on puoluejulkaisu. SU:n keskeinen uutisointikohde on oman puolueen harjoittama politiikka sekä puolueen omien toimijoiden lausunnot. Suomen Uutisilla ja Perussuomalainen-lehdellä on hyvin korostunut rooli perussuomalaisten politiikasta tiedottamisessa. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että se, mitä lehdessä kirjoitetaan puolueen politiikasta, ei poikkea merkittävissä määrin puolueen linjasta.
Puolueen julkaisujen kustannukset katetaan puoluetuella. Puoluelaki säätelee tarkoin ne käyttökohteet, joihin tukea on ylipäätään mahdollista käyttää. Puoluelain valtionavustusta käsittelevä lainkohta kuuluu seuraavasti:
”Valtion talousarvion rajoissa voidaan eduskunnassa edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustusta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen.”
Puoluetuen käyttötarkoitus on siis pakottavalla lainsäädännöllä rajattu. Sillä on edistettävä yleisohjelmaa. Juuri näin Suomen Uutiset tekee.
Puoluelaki luo vahvan kytköksen puolueen ja puoluemedian välille. Se, että toimituksen työntekijät ovat suorassa palkkasuhteessa puolueeseen, luo toisen vahvan kytköksen.
Riippuvuussuhteista
Vuonna 2013 useissa puoluelehdissä jaeltiin potkuja. Demokraatin päätoimittaja Juha Peltonen riitaantui puoluejohtonsa kanssa ja sai potkut nimellisen syyn vuoksi. Kokoomuksen Verkkouutisten Tapani Mäkisen työsuhde puolestaan päättyi luottamuspulan vuoksi. Muodollisena pyövelinä toimi kokoomuksen omistaman Kansalliskustannuksen hallitus.
Puoluelehtien päätoimittajat istuvat toimessaan täsmälleen niin kauan, kun oman puolueen johdon luottamusta riittää. Tällainen kytkös on vahva riippuvuussuhde, joka ei voi olla vaikuttamatta uutisointiin. Riippumattomuuttaan vakuuttelevien puoluemedioiden (sic!) välittömän edun mukaista on vakuutella päinvastaista, joten komentosuhteet on peitelty monimutkaisin yhtiöjärjestelyin näkymättömiin.
Peltosen irtisanomista kommentoinut Maarit-Feldt-Ranta (sdp.) tokaisikin sattuvasti: ”Puoluelehden päätoimittaja ei ole riippumaton journalisti. Puoluelehden päätoimittaja on puoluelehden päätoimittaja.”
Todettakoon sekin, että media ei voi olla aidosti riippumaton, ellei se ole ennen kaikkea taloudellisesti riippumaton. Taloudellisessa riippumattomuudessa on kyse yksinkertaisesti siitä, että median omat varat riittävät pyörittämään toimintaa. Muussa tapauksessa taloudellinen riippuvuussuhde määrittää median linjaa vähintäänkin implisiittisesti.
STT:tä puoluejuttujen lomassa
Moni puoluelehti kopioi uutisvirtaansa STT:n uutisia. Tämä saattaa edistää kuvaa siitä, että uutisointi on neutraalia.
Onko niukkoja verovaroja ylipäätään järkevää käyttää siihen, että puolueet pumppaavat STT:n politiikan uutisia ilmaiseksi jakoon. Onko tämä järkevää? Ensinnäkin ahdingossa sinnitteleville kaupallisille uutispalveluille olisi parempi, ettei niiden toimintakentällä olisi mammutti-Ylen lisäksi kovin monia liiketalouden mekanismeista irrotettua ”uutistaloa”. Toisekseen, puoluejulkaisu ei muutu riippumattomaksi sillä, että se sirottelee STT-uutisten joukkoon omista lähtökohdista tekemiään juttuja.
Käsi sydämelle: kuinka moni toisissaan kuvittelee, että esimerkiksi SDP:n Demokraatti-lehti julkaisisi jotain muuta kuin sataprosenttisesti SDP-yhteensopivia ”uutisia”? Jostain syystä JSN kuitenkin tulkitsee Demokraatin riippumattomaksi journalistiseksi toimijaksi.
Omana mielipiteenäni totean, että puoluemedioiden ei tulisi olla JSN:n jäseniä. JSN:n ei tulisi sellaisia joukkoonsa haalia, ainakaan nykyisillä riippumattomuutta korostavilla säännöillä.
Onko JSN laadun tae?
Useat toimittajataustaiset verkkokeskustelijat ovat esittäneet JSN-jäsenyyden eräänlaisena laadun takeena. Onko se sitä? Asiaa voi arvioida vaikkapa Seiska-lehden toiminnan kautta. Äskettäin julkaistiin Matti Nykäsen monenkirjavia tempauksia ja mediasuhdetta kuvaava Luottotoimittaja-kirja. Siinä Seiskan entinen toimittaja Kai Merilä kertoo, että monet JSN:ään kuuluvan Seiskan jutuista olivat lavastettuja. Fabrikaatioiden määrä oli sitä luokkaa, etteivät ne ole voineet tapahtua ilman toimituksen johdon hyväksyntää.
Jos JSN sallii piiriinsä uutisia päästään keksiviä toimituksia ja katsoo näiden toimintaa sormiensa lävitse, on vaikeaa keksiä perusteluja sille, miten neuvoston jäsenyys voisi sinällään toimia jonkinlaisena journalistisen laadun takeena.
Neuvoston olisi syytä miettiä keinoja, joilla sen sääntöjen rikkojia voitaisiin nykyistä tiukemmin valvoa. Ei ole neuvostolle eduksi, että sen suojissa tehdään mitä sattuu.
Tällä hetkellä JSN vaikuttaa lähinnä ylikiltiltä lastentarhan tädiltä, joka yrittää heikolla äänellään huutaa: ”olkaa kunnolla”, mutta kurittomat penskat tekevät silti mitä mieleen juolahtaa. Ei olisi pahitteeksi, vaikka puheenjohtaja Elina Grundström ottaisi vähän tiukemman linjan kuin edeltäjänsä.
Lopuksi
Suomen Uutisten luotettavuus joutuu jokaisena uutispäivänä testiin. Jos se julkaisee lukijoidensa kannalta relevanttia ja hyödyllistä tietoa, lukijasuhde kehittyy. Jos tiedot ovat virheellisiä, käy päinvastoin.
JSN:n jäsenet ovat useita kertoja pyytäneet Suomen Uutisia liittymään neuvostoon, joten ei voitane vetää sellaistakaan johtopäätöstä, ettei se halutessaan sinne pääsisi. Mutta kuten yllä on todettu, riippuvuussuhde asettaa ylitsepääsemättömän esteen. Vaikka muut teeskentelisivät, me emme sitä tee.
Tätä taustaa vasten: Suomen Uutiset ei katso olevansa riippumaton uutisväline eikä se sellaista yritä JSN:n sääntöjä luovasti tulkitsemalla sellaista teeskennellä. Koska emme voi selkä suorana kaikkia sääntöjä allekirjoittaa, on parempi pysytellä ulkopuolella.
Matias Turkkila
Päätoimittaja, Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Uutiset takaisin palvelukseen 20 vuoden tauon jälkeen

Verkossa aloittava Suomen Uutiset toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää

JSN:stä kuuluu kummia – SK: puheenjohtaja yritti torpata eriäviä mielipiteitä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








