

LEHTIKUVA
Miksi Suomi ei palauta turvapaikanhakijoita Unkariin? – Migri ei pidä maata turvallisena
Viime viikolla uutisoitiin Unkarista tulleiden turvapaikanhakijoiden palauttamisten jäädyttämisestä. Suomen Uutiset kysyi Maahanmuuttovirastolta ja Helsingin hallinto-oikeudesta, noudattaako päätös Dublin–sopimusta.
Helsingin hallinto-oikeus on tehnyt Unkarin palautusten jäädyttämisiä viime syksystä lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kun Maahanmuuttovirasto (Migri) on tehnyt Dublin-asetuksiin perustuvan käännyttämispäätöksen turvapaikanhakijalle, hakija on pyytänyt hallinto-oikeudesta käännytyksen täytäntöönpanon kieltämistä.
– Hallinto-oikeus on Unkarin turvallisuussyiden takia hyväksynyt syksystä lähtien kaikkien hakijoiden pyynnöt kieltää päätösten täytäntöönpanoja, Maahanmuuttoviraston Dublin-tulosalueen johtaja Kukka Krüger sanoo.
– Dublin-asetusten mukaan hakijalla on oikeus hakea muutosta käännytyspäätökseen tai asian uudelleen käsittelyä ja siinä yhteydessä pyytää, että käännytystä ei täytäntöönpantaisi ennen kuin valitus on lopullisesti ratkaistu.
Hakijat valittaneet Unkarin oloista
Hallinto-oikeuteen saapuneissa valituksissa turvapaikanhakijat ovat kuvailleet, että palautettuna Unkariin he joutuisivat epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi tai että heidän hakemustaan ei tutkittaisi asianmukaisella tavalla.
– Hallinto-oikeus on kieltänyt käännytysten täytäntöönpanoja sen takia, että ehdimme hankkia asian ratkaisun yhteydessä käytetyt asiakirjat ja harkita valituksien lopputulokset yksilöllisesti, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä kertoo.
Lopulliset päätökset valituksiin tekevät hallinto-oikeuden tuomarit.
– Ratkaisut pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti.
Tiedot turvallisuustilanteesta järjestöiltä ja medialta
Maahanmuuttoviraston lausunnot Unkarin turvallisuustilanteesta perustuvat kansainvälisten järjestöjen raportteihin ja median tietoihin.
– Emme tietenkään ole pelkästään näiden tietojen varassa. Selvityksessä on käytetty myös muun muassa Euroopan ihmisoikeusratkaisuja. Esitetyn kritiikin (Unkarin tilanteesta) valossa on hyvin ymmärrettävää, että hallinto-oikeus haluaa tutkia Unkarin palautukset tarkemmin, Krüger sanoo.
Migrin mukaan syksyn tilannemuutos johtuu siitä, että kyseistä reittiä pitkin on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin ennen.
”Dublin-asetuksia ei rikota”
Grüger sanoo, että Dublin-asetus toki velvoittaa sitä soveltavia valtioita, mutta asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin mitä mediassa on annettu ymmärtää.
– Tuntuu siltä, että julkisessa keskustelussa Dublin-asetusten perään on huudeltu sellaisissa ongelmissa, joihin Dublin ei ole vastaus. Asetusten nojalla voidaan määritellä se valtio, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Silti jokaisella valtiolla on oikeus päättää, käännytetäänkö hakija vastuussa olevaan valtioon vai tutkitaanko hakemus siinä valtiossa, jossa turvapaikanhakija on. Eli toisin sanoen, hallinto-oikeuden ratkaisuissa ei rikota Dublin-asetuksia.
Migri teki viime vuoden aikana noin 1 000 päätöstä, joissa hakija käännytettiin toiseen valtioon Dublin-asetusten perusteella. Tarkkaa tilastointia ei ole olemassa, mutta Migrin mukaan suuressa osassa tapauksista vastuuvaltiona on ollut Unkari.
Suomi pyrkii yhä olemaan EU:n mallioppilas
Aiemmassa Suomen Uutisten artikkelissa perussuomalaisten kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio kritisoi Suomen avokätisyyttä.
– EU on turvapaikkalainsäädännön villi länsi, jossa jokainen valtio tekee mitä lystää, mutta Suomi pyrkii yhä olemaan EU:n mallioppilas.
Tavio ymmärtää lain puitteet, mutta toivoisi asiaan muutosta.
– Turvapaikanhakijoilla on laillinen oikeus valittaa kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Turvapaikkakriisin laajuus huomioiden on kuitenkin vaarana, että tuomioistuin ajautuu tekemään poliittisia päätöksiä, sellaisia, jotka pitäisi jättää hallituksen ja ministeriön päätettäväksi.
Kuvassa: Turisteja Unkarin pääkaupungissa Budapestissa.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikanhakijoita ei palauteta Unkariin – Tavio: ”Suomi ottaa mallioppilaana ylimääräiset siirtolaiset”

PS vaatii: perheenyhdistämisiin tehtävä EU:n sallimat tiukennukset täysimääräisenä

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – ”Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

EU:n sisäiset siirrot eivät toimi – suuri osa jäsenmaista ei halua ottaa turvapaikanhakijoita

Australia lähettää turvapaikanhakijat saarille ja käsittelee hakemukset rajojensa ulkopuolella – Soini: ”Niin minäkin tekisin”

Vastaanottokeskuksen johtaja: Käännytettävien katoaminen on tavallista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








