

LEHTIKUVA
Viikon 14/2016 luetuin
Miksi Suomi hyväksyy lähes kaikki irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemukset – maahanmuuttovirasto vastaa
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio vastaa kansanedustaja Leena Meren (ps.) tiedusteluun siitä, miksi turvapaikanhakijoiden hyväksymisaste on Suomessa selvästi suurempi kuin muualla Euroopassa.
Suomen Uutiset kirjoitti aiemmin siitä, että Eurostatin vuosien 2014-2015 tilastojen mukaan Suomessa afganistanilaisista turvapaikan saa keskimäärin 68 prosenttia, irakilaisista 85 prosenttia ja somalialaisista peräti 94 prosenttia. Luvut poikkeavat selvästi muun Euroopan hyväksymisprosenteista. Useat perussuomalaisten kansanedustajat ”lepsua”linjaa. Kansanedustaja Leena Meri painotti, ettei virastosta saa tehdä turvapaikkahakemusten hyväksymisautomaattia ja vaati maahanmuuttovirastoa avaamaan menettelynsä kansalaisille.
Meri sai vastauksensa tänään maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuoriolta. Virasto selittää tilannetta Euroopan maiden erilaisilla lupakategorioilla, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuilla ja sillä, että turvattomista maista tulevat kasautuvat usein sinne, missä on jo ennestään heidän sukulaisiaan tai tuttaviaan.
Kansanedustajan Meren kysymykset sekä maahanmuuttoviraston vastaus kokonaisuudessaan ohessa.
Leena Meri: Miksi Suomen turvapaikkahakemusten hyväksymisaste poikkeaa selvästi muusta Euroopasta?
Maahanmuuttovirasto vastaa: Kaiken kaikkiaan eurooppalaisissa päätöskäytännöissä on paljon vaihtelua. Maahanmuuttoviraston Eurostat-tilastojen pohjalta tekemän vertailun mukaan hyväksymisaste esimerkiksi irakilaisten kohdalla vaihteli parin viime vuoden aikana 20% – 100%. Lähes yhtä suurta oli vaihtelu myös afganistanilaisia ja somalialaisia koskevissa päätöksissä.
Vaikka EU-valtioilla on pitkälti yhteiseen EU-lainsäädäntöön perustuva kansallinen turvapaikkalainsäädäntö, eri mailla on erilaisia omia lupakategorioitaan, mikä vaikuttaa hakemusten hyväksymisasteeseen. Suomessa lainsäädäntöä ollaan tältä osin parhaillaan muuttamassa, kun eduskunta käsittelee esitystä ns. humanitaarisen suojelun kriteerien poistamiseksi ulkomaalaislaista. Jatkossa Suomen kansainvälisen suojelun kriteerit vastaavat EU-säännöksiä ja tämä muutos tulee selvästi näkymään myös turvapaikkapäätösten hyväksymisprosenteissa pian muutoksen voimaantulon jälkeen. On luonnollisesti muistettava, että EU:n turvapaikkalainsäädäntö ei sido esimerkiksi Pohjoismaista Tanskaa eikä Norjaa, joilla siksi on enemmän liikkumavaraa oman lainsäädäntönsä suhteen.
Yhteinen lainsäädäntö ei yksin takaa yhdenmukaista päätöskäytäntöä. Kansallisten valitustuomioistuinten linjaukset vaikuttavat suuresti eri maiden hyväksymisasteeseen. Suomessa Maahanmuuttoviraston Afganistania, Irakia ja Somaliaa koskeva päätöskäytäntö perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin, joissa merkittävä osa näiden maiden alueista on katsottu sellaisiksi, joista tuleville hakijoille on annettava toissijaista suojelua. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin selvittänyt näiden maiden turvallisuustilannetta ja tiukentanut selvitysten pohjalta päätöslinjauksiaan. Kun humanitaarista suojelua ei jatkossa enää anneta, uusien linjausten vaikutus näkyy hyväksymisprosenteissa. Hallinto-oikeudet tulevat luonnollisesti ajallaan ottamaan kannan myös näihin uusiin linjauksiin.
Useissa EU-maissa turvapaikkamenettelyssä ei tutkita muita kuin turvapaikan ja toissijaisen suojelun edellytykset. Suomessa sitä vastoin kansainvälisen suojelun hakemuksen yhteydessä tutkitaan myös kaikki ulkomaalaisluvun 4 luvun lupaperusteet. Yksi maakohtaisia eroja selittävä tekijä on myös hakijoiden profiili. Hakijat pyrkivät usein pääsemään sellaiseen maahan, jossa heillä jo on sukulaisia tai tuttavia, jolloin myös turvattomilta seuduilta tulevia hakijoita voi kasautua tiettyjen maiden turvapaikkajärjestelmän asiakkaiksi. Tämä näkyy Suomessa etenkin somalialaisten kohdalla: heistä aiempaa suurempi osa on kielitestien perusteella osoittautunut olevan kotoisin levottomilta alueilta Etelä- ja Keski-Somaliassa. Useimpia niistä somalialaisista, joille on viimeisen vuoden aikana myönnetty turvapaikka, uhkaa Somaliassa vaino Al Shabaabin taholta. Vastaavasti Suomeen on tullut melko vähän syyrialaisia hakijoita.
Maahanmuuttovirasto on tietoinen näistä eroista eurooppalaisissa hyväksymisprosenteissa. Virasto tarkastelee aktiivisesti omaa päätöskäytäntöön ja päivittää säännöllisesti keskeisimpiä lähtömaita koskevia linjauksiaan. Viime syksyn hakijaruuhkan vuoksi tätä tarkastelua on tehty ja tehdään kuluvan kevään aikana erityisen aktiivisesti. Suomen lainsäädännön asettamissa rajoissa virasto pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan EU:n ja EASO:n (EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto) pyrkimystä päästä mahdollisimman yhdenmukaiseen päätöksentekoon kautta koko EU:n.
Miksi Suomen turvapaikkahakemusten hyväksymisaste poikkeaa selvästi Maahanmuuttoviraston julkisuudessa esittämistä omista ennakkoarvioista?
Kysymyksessänne todennäköisesti viitataan sisäministeriön antamaan ennakkoarvioon. Näitä arvioita on mahdollista laskea hyvin monin eri perustein, jolloin tuloksia on välillä vaikea vertailla. Ministeriön arvio perustui myönteisten päätösten osuuteen kaikista turvapaikkahakemuksiin tehdyistä ratkaisuista, joihin siis sisältyivät myös ns. Dublin-päätökset ja raukeamispäätökset, joita tehdään silloin, kun hakija katoaa tai peruuttaa hakemuksensa. Kun Maahanmuuttovirasto esimerkiksi teki vertailua hyväksymisasteesta eri Euroopan maissa, käytimme vertailtavuuden varmistamiseksi Eurostatin tilastoja, jolloin ratkaisuissa ovat kyllä mukana Dublin-päätökset, mutta eivät sen sijaan raukeamispäätökset. Eurostatin tilastoissakin vertailtavuutta heikentää se, että siinä myönteisiin päätöksiin lasketaan paitsi EU:n kansainvälisen suojelun kategoria, myös erilaiset kansalliset luvat, kuten Suomen humanitaarinen suojelu. Parhaan tuloksen todennäköisesti antaisikin yleensä ns. aineellisesti tutkittujen tapausten vertailu, jolloin sekä Dublin-tapaukset että raukeamiset jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle. Maahanmuuttovirasto aikookin kääntyä EASO:n puoleen paremman ja ajantasaisemman eurooppalaisen vertailutiedon saamiseksi.
Pyydän teitä myös antamaan lisätietoa turvapaikkahakemusten käsittelystä ja erityisesti päätöksenteon taustalla olevista perusteista.
Maahanmuuttovirasto on kehittänyt toimintaansa vastaamaan kasvanutta hakijamäärää. Uusi henkilöstö on nyt koulutettu ja tehtyjen päätösten määrä kasvaa koko ajan. Määrä tulee vielä selvästi nousemaan, kun uudet työntekijät ovat täydessä vauhdissa ja työtä vielä viime viikkoina hidastaneet tekniset ongelmat on saatu korjatuiksi. Toiminnan nopea skaalaaminen kokonaan uudelle tasolle on nimittäin haastanut myös tavarantoimittajat: esimerkiksi tarvittavien etätulkkauslaitteiden toimituksessa ja käyttöön ottamisessa on ollut teknisiä viiveitä.
Virastolle on asetettu tiukat määrälliset tavoitteet ja virasto aikoo ne myös saavuttaa. Samalla valvomme tarkasti päätöksenteon laatua. Turvapaikkapäätöksenteossa keskeisessä asemassa on hakijoiden vainokertomuksen uskottavuuden arviointi, koska he eivät useinkaan kykene kohtuudella esittämään kirjallista todistusaineistoa hakemuksensa tueksi. Uskottavuuden arvioinnissa on kaksi osaa: sen arviointi 1) voiko kertomus ylipäätään pitää paikkansa (ns. objektiivinen uskottavuus) ja 2) voiko kertomus pitää paikkansa juuri kyseisen hakijan kohdalla (ns. subjektiivinen uskottavuus). Viraston maatietopalvelun samoin kuin muiden EU:n maahanmuuttovirastojen ja EASO:n tuottama ajankohtainen ja kattava lähtömaatieto (country of origin information) on edellytys uskottavuuden riittävän tarkassa arvioinnissa. Keskeisimpiä lähtömaita koskevat päätöslinjaukset valmistellaan keskitetysti Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikössä, ja niitä sovelletaan kaikissa viraston turvapaikkapäätöksiä tekevissä toimipisteissä. Turvapaikkayksikön esimiehet seuraavat sekä päätösten määrää että päätösten yhdenmukaisuutta.
Myös turvapaikkapäätöksenteon työprosesseja on kehitetty nopean päätöksenteon varmistamiseksi. Kaikki turvapaikkaprosessin vaiheet tarkastellaan vielä sisäministeriön johtamassa tehostamishankkeessa, jotta viimeisetkin prosessin viiveet saadaan pois. Suuri muutos prosessissa on ollut maaliskuussa toteutettu turvapaikkatutkinnan siirto poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Etenkin selvissä tapauksissa – myönteisissä tai kielteisissä – pääsemme jatkossa yhdellä puhuttelulla aiemman kahden sijaan. Samalla on välttämätöntä varmistaa entistä tehokkaampi reaaliaikainen yhteistyö KRP:n, Suojelupoliisin, paikallispoliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa laittoman maahantulon, ihmiskaupan ja terrorismin torjumiseksi.
Vastaanottoverkoston laajennuttua kohonneen turvapaikanhakijamäärän johdosta Maahanmuuttovirasto on vastaavasti alueellisesti laajentanut turvapaikkayksikön toimintaa: uudet toimipisteet on avattu Rovaniemelle ja Vaasaan sekä Turun toimipisteen henkilökunta on kasvanut kolmesta yli kahdeksaankymmeneen.
Maahanmuuttovirastossa on panostettu tilannetietoisuuden lisäämiseen. Olemme varmistaneet sen, että kaikilla toiminnan osa-alueilla ja kaikilla organisaatiotasoilla tunnetaan entistä selvemmin vastuu virastolle uskottujen resurssien tehokkaasta käytöstä: ydintehtävien priorisointi ja niiden laadukas ja ripeä hoitaminen, tarttuminen jatkuvasti uusiin kehittämisideoihin ja tarkka kulukuri ovat tulleet vielä aiempaa selkeämmin osaksi viraston arkea.
Maahanmuuttovirasto jatkaa mielellään keskustelua näistä erittäin tärkeistä kysymyksistä ja kutsuu Perussuomalaisten eduskuntaryhmän edustajia vierailemaan virastossa vielä kevään aikana. Voimme esitellä turvapaikkapäätöksentekoamme tarkemmin ja pureutua syvemmälle näihin esittämiinne kysymyksiin.
Ylijohtaja Jaana Vuorio
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hongistolta rajut moitteet maahanmuuttovirastolle – ”näyttää olevan muista EU-maista täysin poikkeava linja”

Eduskunta tiukentaa maahanmuuton säännöksiä

Elo: Vauhtia perheenyhdistämisen tiukennuksiin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








