

Suomen Pakolaisapu mm. jakaa vuosittain Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen. Viime vuonna tunnustus meni Helsingin kaupungin järjestämälle Kotoklubi Kanelille. Tunnustuksen vastaanotti Helsingin leikkipuistotoiminnan päällikkö Hanna Linna ja sen luovutti Pakolaisavun hallituksen jäsen Anneli Vuorinen. / LEHTIKUVA
Miljoonia julkista rahaa nyhtävä Suomen Pakolaisapu hakee työkokeilijaa – ei makseta palkkaa
Ulkoasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen varassa toimiva Suomen Pakolaisapu edellyttää hakijalta hyviä vuorovaikutustaitoja sekä odottaa valmiutta työskennellä ilmaiseksi myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Suomen Pakolaisapu julkaisi viime viikolla verkkosivullaan rekrytointi-ilmoituksen, jossa yhdistys ilmoittaa hakevansa viestintätaitoista harjoittelijaa tai työkokeilijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin.
Ilmoituksen mukaan harjoittelijan toimenkuvassa painottuvat monipuoliset viestinnälliset työtehtävät kuten uutiskirjeen kokoaminen ja lähetys, some-kanavien päivittäminen, vapaaehtoisille viestiminen sekä vapaaehtoistoiminnasta ulospäin kertominen.
Harjoittelija osallistuu myös vapaaehtoistoiminnan materiaalien kehittämiseen sekä tiimin koulutusten ja tapahtumien käytännön valmisteluun ja toteuttamiseen.
Kuulostaako hyvältä? Valitettavasti tehtävästä ei makseta mitään. Pakolaisapu odottaa, että tehtävään valittu henkilö suorittaa tehtävänsä ilmaiseksi. Jonkinlaisena lohdutuksena yhdistys sentään lupaa tarjota työvälineet sekä mahdollisuuden osallistua järjestön koulutuksiin ja tapahtumiin maksutta.
Saa työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin
Pakolaisapu edellyttää hakijalta esimerkiksi hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tehtävään valitulta henkilöltä odotetaan valmiutta työskennellä tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisin.
Pakolaisavun käyttämät ilmaisut ovat omiaan aiheuttamaan hämmennystä: ilmoituksen otsikossa mainitaan, että haettava henkilö olisi harjoittelija/työkokeilija. Toisaalta Pakolaisapu kertoo, että tehtävässä kysymys on nimenomaan työn tekemisestä: yhdistys ilmoittaa tarjoavansa ”kiinnostavan ja monipuolisen työkentän yhteiskunnallisesti ajankohtaisten asioiden parissa toimivassa organisaatiossa”.
Työsuhteella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimussuhdetta, jossa kummallakin osapuolella on erilaisia velvollisuuksia toista kohtaan. Työsuhteen tunnusmerkkeihin perinteisesti luetaan kuuluvaksi vastikkeellisuus eli se, että työn tekemisestä tekijälle maksetaan korvaus. Palkan maksaminen on työnantajan keskeisin velvollisuus työntekijää kohtaan.
Pakolaisavun tarjoamasta kokonaisuudesta vastikkeellisuus jää kuitenkin puuttumaan, joten työsuhteesta ei voi olla kyse, vaikka yhdistys kertookin ”monipuolisesta työkentästä”.
Ulkoministeriö lapioi rahaa pakolaisavulle
Palkattoman työn tekeminen on monella tavalla omiaan vääristämään työmarkkinoita. Menettely on varsin haitallista myös tekijälle itselleen, sillä palkatta tehdystä työstä ei kerry eläkettä tai lomaa, eikä sairastapauksissa ole mahdollisuutta kääntyä työterveyshuollon puoleen.
Useat työntekijäjärjestöt ovat paheksuneet palkattoman työn teettämistä. Esimerkiksi palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on verrannut tällaista ilmiötä ihmisten hyväksikäyttöön.
Pakolaisavun menettely näyttäytyy vieläkin härskimmältä, kun otetaan huomioon, että järjestön toiminta rahoitetaan enimmäkseen julkisyhteisöjen varoilla. Vuonna 2016 Suomen Pakolaisavun kokonaisrahoitus oli 4 153 859 euroa.
Timo Soinin (sin.) johtaman ulkoasiainministeriön osuus summasta oli liki puolet. Muita rahoittajia olivat silloinen Raha-automaattiyhdistys 32 prosentin osuudella. Yksityisten henkilöiden ja yritysten lahjoitusten osuus oli 15 prosenttia, Euroopan pakolaisrahaston 2 prosenttia ja muiden rahoituslähteiden 3 prosenttia.
Pomo tienaa 55 000 euroa vuodessa
Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA lapioi Pakolaisavun kassaan runsaat 1,4 miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi järjestön vapaaehtoistoiminnan koordinointiin, kehittämiseen ja valtakunnallistamiseen sekä maahan muuttaneiden yhteiskuntaan kuulumisen vahvistamiseen.
STEA-tulonsiirrot Pakolaisavulle tapahtuivat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) hyväksymisellä.
Valtavista julkisista tulonsiirroista huolimatta Pakolaisapu ei ole kyennyt budjetoimaan varoja henkilölle, jolta odotetaan monipuolisten työtehtävien suorittamista sekä työskentelyä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pakolaisavun toiminnanjohtajan Annu Lehtisen – joka ansaitsee vuodessa yli 55 000 euroa – olisi silti kannattanut miettiä asiaa syvällisemmin.
Pakolaisavun koko henkilöstön vahvuus oli vuoden 2016 lopussa 122, joista kotimaassa työskenteli 39 ja ulkomailla 83 henkilöä.
ILKKA JANHUNEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Suomen Somalia-verkosto sai tukea järjestöavustajan palkkaamista varten – hakee nyt avustajaa, jolle ei makseta palkkaa

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 206,8 miljoonaa euroa – SPR yksi suurimmista tuensaajista

Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

STEA:n avustusten käytössä epäselvyyksiä – SPR:llä outoja kustannuseriä ja hämärää toimintaa

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








