

LEHTIKUVA
Viikon 38/2022 luetuin
Miltä kuulostaisi, jos saisit sanoa ”kiitos ei” ylimääräisten asioiden maksamiselle verotuksessa?
Perussuomalaisissa vaikuttava diplomi-insinööri Juho Salo tuo sosiaalisessa mediassa esille hahmotelman LEAN-konseptista, jossa julkisen sektorin, valtion ja kuntien perustehtävät on määritelty tarkkaan. Perusidea on se, että kun tärkeimmät hyvinvointivaltion perusasiat on maksettu ja hoidettu, niin lopun rahan työläinen pitää itse – ja määrittää itse, mitä sillä rahalla tekee.
Kuten kaikki tietävät, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei osaa säästää mistään, eivätkä mitkään leikkaukset – edes ydintoimintojen ulkopuolelta – tule kysymykseen.
Valtion velkavuori paisuu ja alijäämät paukkuvat. Silti samaan aikaan julkista rahaa riittää jaettavaksi esimerkiksi tupakoinnin vähentämiseksi Kirgisiassa tai Suomi-Venäjä-seuran toiminnan kuluihin.
Valtion velka kasvaa ensi vuonna noin 150 miljardiin, ja uutta velkaa otetaan ensi vuodeksi vähintään 8 miljardia. Menot sen kun paisuvat, mutta vastauksena ehdotuksiin tulojen ja menojen tasapainottamisesta tai leikkauksista, vihervasemmisto kysyy takaisin: haluaako kysyjä leikata lapsilta, vanhuksilta ja terveydenhuollosta.
Pääministerin haastattelutunnilla huhtikuussa Marin jopa kuvasi hankalaksi kysymystä säästöistä, sillä mitään säästettävää ei hänen mielestään olisi löydettävissä.
– En näe, että hyvinvointiyhteiskunnassa olisi turhia tehtäviä, Marin sanoo haastattelussa 45 minuutin kohdalla ja muistaa lisätä perään, että sotepalveluista ei voi säästää.
Tosin kukaan ei tiettävästi ole esittänyt leikkauksia sotepalveluihin, vaan toissijaisiin menoihin, mutta niistä Marin ei halua puhua.
Toissijaisista ja haitallisista menoista voi leikata
Perussuomalaisen talouspolitiikan keskeinen teema on menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen, jolloin toissijaisista tai jopa haitallisista julkisista menoista voidaan luopua. Tällöin julkista rahaa riittää tärkeimpiin, kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia turvaaviin palveluihin.
Perussuomalaisten viimeisimmässä vaihtoehtobudjetissa esitetään satojen miljoonien leikkauksia esimerkiksi kehitysapuun, Yle-veroon, ilmasto- ja ympäristöministeriön kuluihin, puoluetukiin ja poliittisten nuorisojärjestöjen tukiin.
Pääministeri Marinin mielestä valtion holtiton velkaantuminen ei kuitenkaan seuraa edes osaksi tuhlaamisesta ylimääräisiin rönsyihin, vaan kaikki johtuu vain olosuhteista, joille ei mahda mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi äskettäin Ylen A-Talkissa Marinille ja valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk), että hallituspuolueet eivät raaski luopua yhdestäkään lempihankkeestaan edes silloin, kun ne eivät toimi kunnolla.
Purra huomautti, että leikattavaa kyllä löytyy toissijaisista tai jopa haitallisista menoista.
Vanhustenhuollosta ja sotepalveluista ei tarvitse tinkiä
Sosiaalisen median alustoilla poliittinen keskustelu leikkauksista on liki mahdotonta, sillä vihervasemmistohallitusta myötäilevät keskustelijat kieltäytyvät ymmärtämästä, että leikkauksia voi kohdistaa jonnekin muualle kuin valtion ydintoimintoihin, kuten sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon, maanpuolustukseen tai koulutukseen.
Mallinäytteen väärin ymmärtämisestä esittää demaritaustainen väitöskirjatutkija Elina Aaltio, joka kuvailee esityksiä leikkauksista liki pään räjäyttäviksi. Tyypilliseen tapaan Aaltio vihjailee, että leikkaukset osuisivat vanhusten palveluihin tai terveydenhuoltoon:
”Meinaa pää räjähtää, kun luen ekonomistien #leikattavaalöytyy. Lukevatko he uutisia? Itsetuhoisia nuoria, kaoottinen koulu, uupuneet opettajat, jono lastensuojeluun, koko terveydenhoito kriisissä, vanhukset heitteillä. Leikattavaa löytyy? Voidaanko aloittaa ekonomistijargonista!”
Aaltiolle huomautetaan, että tarkoitus on leikata juurikin ydintehtävien ulkopuolisia menoja, jotta tärkeimpiin asioihin olisi käytettävissä riittävästi rahaa:
”Eikös tässä nyt ole nimenomaan erinomainen peruste leikata! Mökkiyhdistykset, katkaravut, Suomi-venäjä seurat, TUL, hassukävelytyylihankkeet, tupakoinnin vähentämiskampajat jossain Kazakstanissa jne jne ja keskityttäisiin ydintehtäviin kuten koulu, lastensuojelu ja terveydenhuolto.”
”Olisin itsekin hyvin hyvin pettynyt, jos #leikattavaalöytyy-hastag perustuisi leikkauksiin koulutuksesta, lastensuojelusta ja mielenterveydestä. Näin ei onneksi ole. Ydintoiminnot tarvitsevat lisää resursseja, jotka saadaan leikkaamalla vähemmän tärkeistä menoista.”
Osan veroista voisi valita pankkitunnuksilla
Miltä kuulostaisi, jos saisit sanoa ”kiitos ei” turhien asioiden maksamiselle verotuksessa?
Perussuomalaisissa vaikuttava diplomi-insinööri Juho Salo tuo sosiaalisessa mediassa esille hahmotelman LEAN-konseptista, jossa julkisen sektorin, valtion ja kuntien perustehtävät on määritelty tarkkaan. Perusidea on se, että kun tärkeimmät hyvinvointivaltion perusasiat ovat maksettu ja hoidettu, niin lopun rahan työläinen pitää itsellään ja määrittää itse, mitä sillä rahalla tekee. Sillä ylimääräisellä rahalla yksilö voi luoda aitoa kehitystä ja innovaatiota, taidetta ja suurtöitä.
Niin sanotun Lean-valtion peruskomponentit, joista ei voi leikata, ovat koulutus, terveydenhoito, sosiaaliturva, maanpuolustus, hallinto ja oikeuslaitos, pelastuslaitos, rajavartio, tulli ja poliisi, energia, vesi, infra ja liikenne. Peruskomponentteihin lasketaan kuuluvaksi myös eräät strategiset kärkihankkeet.
Malliin kuuluu se, että osan veroista voisi pankkitunnuksilla valita pois, jolloin veronmaksajalla olisi suora mahdollisuus ilman poliitikon välikäsiä vaikuttaa siihen asiaan, mistä leikkaus pitäisi ensisijaisesti aloittaa – tai toisaalta vaikuttaa suoraan siihen, mitä pitäisi ensisijaisesti tukea. Tällöin esimerkiksi yritystuki, kehitysapu, tuulivoimatuki, taide- ja teatterituki, hevosurheilu, maahanmuutto ja puoluetuki olisivat valinnaisen verorahoituksen piirissä.
LEAN-konseptissa siis määritellään perustehtävät, joista on pakko maksaa ja valinnaiset, joita haluaa maksaa.
Osallisuus päättää taloudesta kiinnostaa kansaa
Talous nousee väistämättä erääksi kärkiteemaksi ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kansan rivien keskuudessa esiintyy entistä enemmän halua keskustella julkisen talouden kokonaisuudesta eli siitä, mitä valtion ja kuntien ylipäätään pitää rahoittaa ja miksi.
Talous on yksi tärkeimpiä tavallista kansaa koskettavista asioista, ja myös osallistuminen talousasioista päättämiseen näyttäisi kiinnostavan suuria kansanjoukkoja.
Sitran tuoreen tutkimuksen mukaan jopa noin 700 000 suomalaista kertoo halustaan osallistua päätöksentekoon enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista myös katsoo, että päätöksenteko pitäisi tuoda lähemmäksi tavallista ihmistä.
Verotuksen kohdentaminen itselle tärkeisiin kohteisiin sen jälkeen, kun tärkeimmät asiat on maksettu, voitaisiin myös nähdä kansanvallan vahvistamisena, ja teknisesti uudistusta tuskin olisi vaikeaa toteuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Elina Aaltio Juho Salo maahnmuutto LEAN perustehtävät toissijaiset menokohteet tärkeysjärjestys päätöksenteko veronmaksajat vihervasemmisto valtion talous palvelut Annika Saarikko Yle-vero Riikka Purra Puoluetuki mielenterveys leikkaukset Kunnat Julkinen sektori vanhustenhoito Terveydenhuolto Velkaantuminen perussuomalaiset kehitysapu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Perussuomalaiset vaatii isänmaallista talouspolitiikkaa: ”Hallitus on tuhlannut jopa 20 miljardia euroa kohteisiin, joihin ei olisi pitänyt käyttää rahaa lainkaan”

Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus vieraantunut suomalaisten arjesta – valtion menoja on priorisoitava ja veroja laskettava

Kehitysapu on tehotonta, veronmaksajilta kerättyjä miljardeja valuu korruptioon – perussuomalaiset vaatii nykyisestä kehitysapumallista luopumista

Valtioneuvoston kylmäävä suunnitelma – aikooko hallitus laittaa hoitojonossa maahanmuuttajat suomalaisten edelle?

Ranne: Hallitus marssi korkoansaan Visa vinkuen

Peltokangas: Hallitus on täysin vauhtisokea velanotossaan ja lappaa kansalaisten veroeuroja holtittomasti sinne tänne

Kankaanniemi: Ympäristöministeriön menot järkyttävällä tasolla – Ruotsin mallia harkittava

Reijonen: Miksi Suomi vieläkin rahoittaa Venäjää tukevia Afrikan maita?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








