

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas) ja pääministeri Juha Sipilä tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016. Oikealla valtiovarainministeri Alexander Stubb. / Antti Aimo-Koivisto
Ministeri Lindström: ”Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on”
Kuinkahan moni ymmärtääkään, kuinka historiallinen ratkaisu tämä sopimus on, pohtii oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pääministerin virka-asunnolla keskiviikkoiltana. Hallitus on juuri ilmoittanut hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksen.
– On aika ennenkuulumatonta suomalaisessa työelämässä, Lindström kuvailee. Että hallitus asettaa ensin tällaisen riman, jossain vaiheessa on lakkoilua ja vastustusta, mennään pakkolakeihin. Ja lopputulos on kuitenkin se, että yhdessä sovittiin. Onhan se todella merkittävä juttu.
Juha Sipilä (kesk.), Lindström ja Alexander Stubb (kok.) suhtautuivat sopimukseen erittäin myönteisesti.
– Teimme tämän ilon kautta ja tämä oli iloisin päiväni pääministerinä, Sipilä riemuitsi.
Lindströmin mielestä tyytyväisyyttä ei tarvinnut kaivaa uhon kautta, niin suuri tyytyväisyys vallitsi kymmenen kuukauden neuvottelujen jälkeen.
SAK hyväksynee sopimuksen
Lindström pitää todennäköisenä, että SAK hyväksyy nyt tehdyn sopimuksen. Liittojen hallitukset käsittelevät asiaa enimmäkseen perjantaina, AKT:n hallitus maanantaiaamuna ja SAK myös maanantaina.
– Enhän voi mennä ennakoimaan, mutta kyllä uskon, että he hyväksyvät ratkaisun. Ainakaan sellaista viestiä emme ole kuulleet, etteivät he hyväksyisi, Lindström kertoi.
Hallituksen tavoittelemat luvut yhä tavoitteina
Sipilä korosti, että hallituksen tavoite 5+5+5 miljardia euroa on yhä haussa. Yhteisten laskelmien mukaan nyt tehty sopimus kattaa ensimmäisestä 5 miljardista eurosta 3,7 miljardia ja yhdessä palkkaratkaisun kanssa se tekee noin 4 miljardia euroa.
Laskelmien mukaan ratkaisu tuo 35 000 – 45 000 uutta työpaikkaa, mikä on suurin yksittäinen paketti tavoitteena olevasta 110 000 työpaikasta, mikä nostaisi työllisyysasteen 72 prosenttiin.
– Laskelmiemme mukaan Suomi tavoittaa tällä sopimuksella Ruotsin kilpailukyvyn tasossa ja jos paikallinen sopiminen etenee hyvin, meillä on mahdollisuus saavuttaa myös Saksan taso jopa tämän vaalikauden aikana, Sipilä valotti hallituksen laskelmia.
Seuraavaksi liittokierros
Lindströmin mukaan seuraava suuri vaihe on kolme kuukautta kestävä liittokierros, jonka aikana tehdyt sopimukset muun muassa paikallisesta sopimisesta ja palkkaratkaisuista viedään yksittäisten liittojen tasolle. Ammattiliitot käyvät neuvottelut työnantajien järjestöjen eli neuvotteluosapuoliensa kanssa.
Hallitus katsoo ensi kesäkuussa, kuinka hyvin liitot ovat onnistuneet neuvottelemaan ja kuinka hyvin tulokset vastaavat hallituksen kilpailukykytavoitteita. Se ratkaisee, peruuko hallitus lisäleikkaukset, joiden määräksi on annettu aikaisemmin 1,5 miljardia euroa, ja onko varaa jopa miljardin euron veronalennuksille.
Seuraava tarkastelupiste on vuonna 2017, jolloin katsotaan edelleen tavoitteiden saavuttamista.
Hybridisopimus
Tästä on tulossa eräänlainen hybridimalli: SAK halusi tupon, mitä EK vastusti – EK halusi liittokierroksen. SAK:n tahdon mukaan jotakin sovittiin keskitetysti, mutta liittokierroksiin mentiin kuitenkin.
Suomen Yrittäjät ja kokoomus puolueena moittivat ensin paikallista sopimusta tässä sopimuksessa liian kevyeksi. Lindströmin mukaan asia ei ole näin.
– Suomen Yrittäjät tarkoitti nykyistä sopimusta verrattuna 17.2. antamaamme tiedotteeseen. Nykyisestä sopimuksesta puuttuvat palkat ja työajat, jotka yrittäjäjärjestö olisi halunnut sopia jo nyt. Mutta ne menevät nyt liittokierrokselle, Lindström selventää.
Eli paradoksaalisesti Suomen Yrittäjät halusivat tässä keskitettyä ratkaisua, siis tupoa, mutta liittokierrokselle se meni.
Paikallinen sopiminen ratkaisee työllistämisen
Paikallisen sopimisen neuvottelut ratkaisevat kevään kuluessa, kuinka suuren työllistämisjytkyn Suomi voi saada jo nyt päätetyn 35 000 paketin lisäksi – vaikka tarkkoja lukuja on toki vaikeaa esittää monimutkaisista asioista.
– Jos paikallinen sopiminen sujuu hyvin, se voi kasvattaa työllistämisen vaikutusta huomattavasti. Siksi jätimme vielä porkkanan, jotta voimme päättää toimenpiteistä 1,5 miljardin leikkausten välttämiseksi ja mahdollisten veronalennusten tekemisestä, Lindström korosti.
Kun liitot sopivat paikallisesta sopimisesta, yritykset ja niiden työntekijät voivat jatkaa sopimista yrityksissä tilanteiden ja tehtyjen päätösten mukaisesti.
Eli paikallista sopimista ei ole hukattu, vaan nyt neuvotellaan lisää siitä, kuinka paljon voimme saavuttaa yhdessä neuvottelemalla.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset neuvottelutuloksesta: Historiallinen saavutus

Lindström: ”Minä iloitsen uusista työpaikoista”

Lyly: ”Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu”

EK vaatii kaikki SAK:n liitot yhteiskuntasopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








