LEHTIKUVA
Hallitus julkaisi tänään pitkään valmistellun energia- ja ilmastostrategian. Perussuomalaisten sitkeä työ ja muutosesitykset toivat siihen paljon Suomen edun kannalta tärkeitä kirjauksia muun muassa taloudesta, ilmastotavoitteista, metsäsektorista, huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.
Ympäristöministerin seurantavastuussa oleva liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on tyytyväinen energia- ja ilmastostrategian avainkirjauksiin, joilla taklattiin erityisesti sinivalkoiseen teollisuuteen ja kansalaisten kohtuuhintaiseen arkeen kohdistuvia uhkia.
– Energia- ja ilmastopolitiikassa on nyt tärkeämpää kuin koskaan tunnistaa ilmasto- ja energiapolitiikan realiteetit sekä vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ja kansalaisiin. On keskeistä, että strategiassa huomioidaan geopoliittinen tilanne – myös energia- ja ilmastopolitiikassa on keskityttävä turvallisuuteen, energiaomavaraisuuteen, huoltovarmuuteen, kestävään talouteen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
– Meillä ei ole varaa toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikkaa, joka kurittaa Suomea ja nostaa kustannuksia. Meidän on sen sijaan kehitettävä teknologiaa ja ratkaisuja, joista Suomi hyötyy. Tämä on ollut perussuomalaisten lähtökohta myös energia- ja ilmastostrategian valmistelussa, painottaa Ranne.
Strategiaa ohjaavat realismiin perustuvat kirjaukset – joustoja mahdollistetaan, toimien kustannustehokkuus huomioidaan ja prioriteetit laitetaan kuntoon. Suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti strategiassa on kirjaus siitä, että metsien käyttöä ei rajoiteta eivätkä politiikkatoimet saa johtaa alan teollisuuden siirtymiseen Suomen rajojen ulkopuolelle. Päästövähennystavoitteita lähestytään niin, että päästövähennystoimet eivät nosta kansalaisten arjen tai maatalouden kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä.
– Metsäsektori ei ole pahis vaan hyvis, jonka tervettä kasvua strategian kirjauksilla turvataan. Suomella on Euroopan metsäisimpänä maana tuhannen taalan paikka vastata kasvavaan puuntuotannon ja metsäteollisuuden kysyntään. Korkea osaamisemme ja siihen satsaaminen mahdollistavat sektorin vientiarvon kasvattamisen, Ranne toteaa.
Energia- ja ilmastostrategiasta on neuvoteltu pitkään, ja ministeri Ranne vaati jo heinäkuussa lausunnoille lähteneeseen luonnosversioon lukuisia muutosehdotuksia. Vaatimukset koskivat erityisesti kansantaloutta, ostovoimaa, kilpailukykyä, metsäsektoria, EU-politiikkaa ja ilmastolakia koskevia kirjauksia. Metsien käytön rajoittamista Ranne vastusti voimakkaasti. Nyt talous, kilpailukyky ja huoltovarmuus ovat strategian keskiössä ja globaali ympäristö, geopolitiikka ja kilpailutilanne on huomioitu.
– Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on nyt sinivalkoisempaa kuin koskaan. Tulemme palaamaan vielä ilmastolain arviointiin, jonka valmistumisen jälkeen tarvitsemme lisää Suomen kannalta järkeviä päätöksiä. Sellaisia, jotka vahvistavat Suomen taloutta ja turvallisuutta eivätkä kurita kansaamme ja talouttamme, toteaa ministeri Ranne.
Muutama herkkupala strategiasta kuvissa.
— Lulu Ranne (@LuluRanne) December 4, 2025
👉Ilmastolain arvioinnin valmistuttua (joskus ensi vuonna) tehdään tarvittavat toimet.
👉Silloin on syytä varmistaa, että Suomen ilmastolaki ei kurita kansalaisiamme tai yrityksiämme. https://t.co/The1O72yH9pic.twitter.com/RWI3xmpSsa
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on perinteisesti painottanut kansallisen turvallisuuden merkitystä politiikanteon ohjenuorana, huomautti perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puheessaan valtioneuvoston puolustusselontekoon liittyen. Mäenpää pitää energiahuollon suunnitelmallisuutta ja sen toimivuuden varmistamista keskeisenä osana Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Ilmastonmuutos on käynnissä ja kaikkien nähtävissä, mutta perimmäisistä syistä on erilaisia mielipiteitä. Tieteellinen väittely on välttämätöntä, mutta se ei saa johtaa kansalaisten luottamuksen romahtamiseen toisiaan ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Ilmastorealismi valtaa joka tapauksessa alaa inhorealismilta ja poliitikot ajavat yhä konkreettisempia ilmastotoimia - ilman hyveposeerausta.
Suomen pitäisi ainakin teoriassa olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite saattaa jäädä haaveeksi ja poliittiset realiteetit otetaan huomioon yhä paremmin myös Euroopan unionissa. A-Talkissa keskustelun aiheena olivat Suomen keinot saavuttaa haasteellisiksi osoittautuneet ilmastotavoitteet.
Eduskunta käsitteli eilen tulevaisuusvaliokunnan mietintöä valtioneuvoston Agenda2030-selonteosta. Tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew katsoo, että YK:n Agenda2030-toimenpideohjelma on Suomen edun vastainen.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
