PS ARKISTO
Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen puoliväliriihessä vahvistettiin myös avun kohdentamista yhä enemmän Ukrainan tukemiseen, johon myönnetään 20 miljoonaa euroa lisää rahaa vaalikauden toisella puoliskolla, samoin kuin humanitaariseen katastrofiapuun.
Riihen päätökset kasvattavat tämän vaalikauden kehitysapusäästöt yhteensä 1 305 miljoonaan euroon. Kehitysavun leikkaukset ovat Suomen historian suurimmat.
– Kehitysavun leikkaaminen on osa kokonaisuutta, jolla hallitus tervehdyttää maamme taloutta ja panostaa resursseja suomalaisten ostovoimaan ja talouskasvumme tukemiseen, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Ministeri Tavio kertoo, että käynnissä on myös merkittävä ajattelutavan muutos, jossa kehitysavun kohteet valitaan entistä strategisemmin.
– Kansainvälinen kauppa kohtaa kehitysavun entistä paremmin ja kehitysyhteistyötä muokataan vastaamaan Suomen taloudellisia intressejä. Keinoja tähän ovat muun muassa yksityisen pääoman houkutteleminen kehittyviin maihin kehityspoliittisten sijoitusten avulla sekä kehitysapuhankkeiden hankintojen kautta muodostuvat yhteydet suomalaisiin yrityksiin.
– Suomessa on runsaasti sellaista yksityisen sektorin osaamista, jolle on kysyntää myös kehittyvissä maissa ja Ukrainan jälleenrakentamisen hankkeissa, Tavio sanoo.
Kehitysavun lisäleikkausten kohdentamista tullaan lähiaikoina pohtimaan ulkoministeriössä ministeri Tavion hallinnonalalla.
Aiemmin tällä kaudella säästöjä on kertynyt mm. Afganistanin, Myanmarin, Kenian ja Mosambikin maaohjelmien lakkauttamisesta sekä kansainvälisten rahastojen, kuten Vihreän ilmastorahaston, tuen leikkaamisesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Sosiaali- terveysministeri Kaisa Juuso on tyytyväinen, että omaishoitajiin ja perhehoitajiin kiinnitetään huomioita ja panostetaan myös rahallisesti heidän tukemiseensa.
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.
Hallitus on päättänyt laskea yhteisöveron 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra vahvisti hallituksen kasvuriihen tiedotustilaisuudessa.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Kaupan liitto kehuu hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä järkeviksi. Ne vahvistavat talouskasvua, ostovoimaa ja palvelutaloutta.
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
Eduskunta keskusteli tänään ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä liittyen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa, että kehitysyhteistyön määrä on suhteutettava oman maamme talouden tilanteeseen.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
