

PS ARKISTO
Ministeri Tavio: Vapaakauppasopimus Latinalaisen Amerikan kanssa eteenpäin
Mercosur-vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) välillä saatiin onnistuneesti päätökseen 6.12. vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Sopimus avaa uusia markkinoita ja vahvistaa taloudellista yhteistyötä Latinalaisen Amerikan ja EU:n välillä. Vapaakauppasopimukset parantavat raaka-aineiden ja teknologioiden saatavuutta ja siten myös Suomen ja EU:n kriisinkestävyyttä.
– Olen EU:n kauppaministerikokouksissa, viimeksi marraskuussa, puhunut sopimisen puolesta, sillä tässä maailman kauppapoliittisessa tilanteessa Euroopan on syytä luoda ja vahvistaa entisestään kauppasuhteista. Reilut kauppasäännöt varmistavat, että hyödyt jakautuvat laajasti, myös suomalaisille yrityksille, sanoo perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Suomi hyötyy uusista vientimarkkinoista
Huolet vapaakaupasta Latinalaisen Amerikan kanssa ovat koskeneet EU:ssa pitkälti kilpailevia maataloustuotteita. Huolet olivat yksi syy sille, miksi kauppasopimusneuvotteluja oli haastavaa saada päätökseen.
– Tämä korostaa tarvetta jatkossakin huolehtia kotimaisesta ruoantuotannosta ja maataloudestamme, ministeri Tavio toteaa.
– Suuressa kuvassa Suomen kaltainen pieni avotalous, joka tukeutuu teknologiaosaamiseensa, kuitenkin hyötyy uusista vientimarkkinoista. Sopimusneuvottelujen saaminen päätökseen on siis tervetullut uutinen, Tavio jatkaa.
Geopoliittisesti tärkeä Mercosur-vapaakauppasopimus tulee voimaan, kun jäsenmaat ja Euroopan parlamentti sen hyväksyvät.
Mercosur-vapaakauppasopimusneuvottelut on vihdoin saatu onnistuneesti päätökseen vuosikymmeniä kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
— Ville Tavio (@VilleTavio) December 6, 2024
Sopimus avaa uusia markkinoita ja vahvistaa taloudellista yhteistyötä Latinalaisen Amerikan ja EU:n välillä. Kestävä kehitys ja reilut kauppasäännöt…
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- teknologiaosaaminen vapaakauppasopimus vientimarkkinat Ruoantuotanto kriisinkestävyys Latinalainen Amerikka kauppapolitiikka Euroopan unioni Vapaakauppa Ville Tavio Vienti Maatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Halla-aho varoittaa Kiina-riippuvuudesta ja kehottaa irtikytkentään hyvissä ajoin: ”Riski ei saa realisoitua”

Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: ”Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








