Mira Nieminen huolissaan nuorten tulevaisuudesta – ”Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen otti eduskunnan täysistunnossa tiistaina kantaa opposition välikysymykseen nuorten tulevaisuudesta. Niemisen mukaan hallitusohjelma pitää sisällään useita kirjauksia, joilla pyritään luomaan edellytyksiä nuorten hyvään elämään.

”Tulevaisuus on pelottava, mutta onneksi sitä voi itse muokata parempaan suuntaan jo nyt”, vastasi eräs nuori Lasten ja nuorten säätiön kyselyyn ”Toiveikas ja pelottava” — selvitys nuorten tulevaisuususkosta vuonna 2022. Kansanedustaja Mira Nieminen myöntää, että viimeiset vuodet ovat kieltämättä olleet myllerrysten aikaa. Koronapandemian aikaiset rajoitukset heikensivät nuorten hyvinvointia ja oppimisvajetta, ja kohta jo kaksi vuotta kestänyt Venäjän käynnistämä hyökkäyssota on johtanut tilanteeseen, jossa sodan uhka on nuorten suurin huolenaihe.

– Nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi onkin keskeistä, että aikuiset kuulevat nuorten huolet ja osoittavat konkreettisesti etsivänsä niihin ratkaisuja sekä luovat toivoa paremmasta. Tämä koskee kaikkia nuorten kanssa tekemisissä olevia toimijoita: vanhempia, harrastusryhmien vetäjiä, opettajia, poliittisia päätöksentekijöitä ja niin edelleen.

– On tärkeää, miten vastuullisesti puhumme asioista, realistisesti mutta ei maalailemalla uhkakuvia, pelottelemalla tai luomalla toivottomuutta joka puolelle. Aikuisella on vastuu vaikeina aikoina olla luotettava ja turvallinen. Ei niin kuten kuulimme tänään välikysymyksen alkuun – vain synkistelyä, kun pitäisi olla rakentava, Nieminen moitti.

Hallitus tiedostaa haasteet

Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla luodaan edellytyksiä nuorten hyvään elämään. Se, miten nuorillamme menee, on kansakuntamme menestyksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Hallitus tiedostaa haasteet.

– Nuorten hyvinvointi on aiempaa polarisoituneempaa: yhä useampi nuori voi entistä paremmin, mutta pahoinvoivat nuoret voivat aiempaa huonommin. Mitä varhaisemmin syrjäytymisriskit tunnistetaan, sitä tehokkaammin niihin voidaan puuttua. Varhainen puuttuminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu. Lapsi ja nuori tarvitsee ympäristön, jossa kasvaa ja kehittyä turvallisesti.

– Olemme ajautuneet yhteiskunnassa tilanteeseen, jossa tältä ryhmältä vaaditaan aikuisten toimesta liikaa selviytymistä itsenäisemmin ja yhä varhaisemmin. Tämän kehityksen ympärille on sitten luotu yhteiskunnan tukijärjestelmä, jossa kasvatusvastuu on siirretty instituutioille ja tuki järjestetty erilaisten palveluiden ja etuuksien varaan. Yhteisöllisyys, vanhemmuus ja kasvatusvastuu on ulkoistettu, ja sitten ihmettelemme siitä aiheutuneita moninaisia ongelmia, Nieminen kertoi.

Kotouttamispolitiikka ei ole onnistunut

Valitettavasti myös nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Joka neljännellä nuorella on mielenterveyden ongelma.

– Digilaitteiden käytön lisääntyminen on tuonut mukanaan haasteita niin keskittymiskyvylle kuin fyysiselle aktiivisuudelle.

– Myös alaikäisten tekemät vakavat rikokset ovat raaistuneet ja lisääntyneet. Tähän liittyy myös uudenlaisia ilmiöitä, kuten katuväkivalta ja jengiytyminen. Hyväksyntää haetaan väärillä keinoilla. Hallitus ottaa vakavasti nuorten rikosten kehityksen. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat yliedustettuina rikoksissa, kun tilastojen perusteella ulkomaalaistaustaisten nuorten rikosepäilyjen määrä on 2,8-kertainen verrattuna suomalaistaustaisiin.

– On ilmeistä, ettei kotouttaminen ja tähän liittyvä maahanmuuttopolitiikka ole onnistunut, ja se aiheuttaa kipuilua monella sektorilla, niin myös turvallisuuskehityksessä, joka on ajautunut heikompaan suuntaan jopa päiväkodeissa. Emme voi antaa pelon ilmapiirin kasvaa kaduilla, päiväkodeissa tai kouluissa, Nieminen vaati.

Nuoret tarvitsevat toivoa

Hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Hallitus panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri syistä haavoittuvimmissa asemissa oleviin nuoriin.

– Hallitus edistää myös koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä turvallisten aikuisten läsnäoloa koulussa. Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin liittyvää tukea vahvistetaan ohjelmaan kirjatun terapiatakuun toimeenpanolla.

Hallitusohjelmassa turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan, ja osana työtä selvitetään harrastustoiminnan tukeminen myös koulujen loma-aikoina. Lisäksi hallitus lisää harrastesetelien käyttöä kunnissa lasten ja nuorten mielekkäiden harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi.

– Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan. Osana tämän kokemuksen vahvistamista hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa ja hyvinvointialueilla, jolloin he pääsevät itse kertomaan ja vaikuttamaan kaikkien yhteisesti jakamiin päämääriin. Meidän aikuisten tulee olla läsnä kasvun ja kehittymisen aikana, Nieminen painotti.