

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: ”Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”
Kansanedustaja, eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen puhui kuntoutusverkoston tämän kauden ensimmäisessä seminaarissa Mielenterveysviikolla kasvaneista mielenterveyden haasteista, joihin Suomen yhteiskuntana on pystyttävä vastaamaan niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta.
Mielenterveyden haasteet puhuttavat yhteiskunnallisesti myös eduskunnassa, koska ne sekä aiheuttavat moninaisia ongelmia yksilöille itselleen että vaikuttavat myös ympäristöön hyvin eri tavoin. Mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, että Suomessa tunnistetaan mahdollisuudet auttaa ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarjotaan oikeanlaatuisia palveluja oikeaan aikaan, kehitetään palveluprosesseja sekä huolehditaan riittävistä resursseista.
– Mieleneheys on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa, sillä se kantaa yksilöä yhteiskunnassa ja auttaa kiinnittymään osaksi sitä. Mielenterveysviikolla puhutaan tunteista, joiden tunnistaminen on kaiken lähtökohta. Tunteiden ymmärtämisen ja niiden havainnoinnin kautta pääsemme kiinni myös itse mielenterveyden ongelmiin. Avun hakeminen voi helpottua tunteiden tunnistamisen kautta, jossa kuntouttamisen mahdollisuudet ja tarjonta ovat tärkeässä roolissa, Nieminen kertoi.
Lasten ja nuorten jaksamisesta huolehdittava
Niemisen mielestä on kiinnitettävä vakavasti huomiota siihen, että yhä nuoremmilla on kokemuksia heikentyneestä mielenterveydestä. Vaikka mielenterveyteen liittyviä ongelmia ilmenee huolestuttavan paljon työikäisillä ja yhä enenevässä määrin myös ikääntyneessä väestössä tämän ryhmän kasvaessa, on meidän lisäksi huolehdittava lasten ja nuorten jaksamisesta jo tulevaisuuttakin ajatellen.
– Samalla, kun tietoisuus mielenterveyteen liittyvistä asioista lisääntyy, on meidän pyrittävä lisäämään asian ymmärtämistä. Mielenterveyden kokonaisuuteen liittyvä monimutkaisuus, epätarkkuus ja yksilöiden hyvin erilaiset kokemukset eivät tee haasteista eivätkä ongelmien ratkaisemisesta helppoa, eikä niihin voidakaan osoittaa yhtä ainoaa menetelmää ratkaisuksi. Tarvitaan laajaa ja tavoitteellista toimintaa, kattavasti tietoa ja asian aktiivista esillä pitämistä sekä eteenpäinviemistä.
– Mielenterveys ja sen haasteet näyttäytyvät meillä Suomessa helposti yksilön sairautena ja yksilön hoidon ja kuntoutuksen tarpeena. Hyvä mielenterveys on kuitenkin vahvasti kytköksissä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintaan ja rakenteisiin, sillä myönteisessä, inklusiivisessa yhteiskunnassa jokaisella on mahdollisuus kukoistaa ja saada tarvitsemaansa tukea. Yhteisömme hyvinvoinnin perusta onkin hyvä mielenterveys, Nieminen sanoi.
Autetaan toinen toisiamme
Nieminen kiinnittäisi huomiota siihen, että kaikki mukaan ottava yhteisö ei leimaa jäseniään kielteisesti minkään ominaisuuden, kuten vaikkapa vamman tai sairauden, perusteella vaan mahdollistaa jokaiselle omannäköisensä elämän. Joskus stigmatisaatioon liittyviä ilmiöitä on kuitenkin vaikea tunnistaa, sillä niillä on taipumusta piiloutua yhteiskunnan rakenteisiin.
– Kuntouttaminen on osa eheytymisen prosessia. On yhteisön menestyksen kannalta merkittävää, että huolehdimme eri ikäisten ja monien erilaisten ryhmien mahdollisuuksista kuntoutua. Elämän mielekkyys ja hyvä elämä on tavoiteltava tila, josta kaikki hyötyvät. Tässä meidän pitää auttaa toinen toisiamme, Nieminen totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mielenterveyden kustannukset mielenterveyden ongelmat kuntoutus mielenterveys Mira Nieminen Lapset ja nuoret
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Teemu Keskisarjan kolumni: Viina ja mielenterveys sekä luetun ja kuullun ymmärtäminen

Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset

Oikeusministeri Leena Meri: Nöyryytysväkivalta huolestuttaa ja pelottaa nuorisoa – ”Hallitukselta on tulossa toimia nuorten turvaamiseksi”

Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin

Huomenna suruliputus kouluampumisen johdosta: ”Tätä ei koskaan pitäisi tapahtua”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








