

PS ARKISTO
Miten sote-rahat saadaan riittämään? – Purra: ”Voidaan tehdä erilaisia tärkeysjärjestyksiä ja arvovalintoja”
Ensi vuonna aloittavien uusien hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin valtion vastuulla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttikin eilen Aamulehden puoluejohtajatentissä julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla, kun keskustellaan, miten rahat alueilla saadaan riittämään.
Sote-uudistuksen myötä aloittavat uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi tuloja valtion rahoituksen kautta eri kanavia pitkin noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.
Vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy ensi vuonna kunnilta uusille hyvinvointialueille.
Haasteita tulee riittämään, sillä kunnat tuskin enää haluavat investoida sote-palveluiden rakennuksiin ja tiloihin, joten hyvinvointialueilta pitäisi löytyä myöskin rahat investointeihin.
Lisähaasteena on suomalaisten ikääntyminen tulevaisuudessa ja lääkehoitojen kehittyminen, jotka lisäävät kustannuksia.
Väestön ikääntyminen nostaa menoja
Talousosaamisen, erityisesti rahan kohdentamisen taidot, nousevat siis sote-uudistuksessa keskeiseen asemaan.
Aamulehden järjestämässä aluevaalien puoluejohtajatentissä puoluejohtajilta kysyttiin eilen näkemyksiä, miten sote-palveluissa rahat saadaan riittämään ja asiat toimimaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että jo pelkästään väestökehityksellisistä syistä sote-menot tulevat kasvamaan.
– Sama koskee pelastustoimea. Sielläkin on monenlaisia tekijöitä liittyen niin kaupungistumiseen kuin siihen, että ikääntyneet ihmiset asuvat yhä enemmän kotona – tämä lisää myös pelastustoimen menoja.
Purra esitti näkemyksenään, että rahat eivät tule riittämään.
– Meidän hyvinvointijärjestelmämme on pahasti rapautunut. Julkiset palvelut ovat osin niin heikossa kunnossa, että voi jopa sanoa, ettei niitä ole edes olemassa. Tämä on myös suurten kaupunkien, kuten vaikka Espoon, ongelma, jossa tietenkin suurella osalla väestöstä on työterveys tai yksityiset vakuutukset, mutta ne, joilla ei ole, joutuvat taistelemaan saadakseen palveluja.
Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen
Purra huomautti julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla kun keskustellaan, miten rahat saadaan riittämään.
– Kun kysytään, mistä rahat, niin tässä maassa kuitenkin laitetaan miljardeja hyvin monenlaisiin eri asioihin, kuten maahanmuuttoon, kehitysapuun ja EU-tukipaketteihin ja siihen, että halutaan olla maailman kunnianhimoisimpia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Erilaisia tärkeysjärjestyksiä, arvovalintoja voidaan hyvin tehdä.
Perussuomalaiset julkaisi marraskuun lopussa laajan vaihtoehtobudjetin, johon sisältyy monivuotinen julkisen talouden suunnitelma. Suunnitelma perustuu ensinnä asioiden tärkeysjärjestykseen laittamiselle eli mitä ensisijaisesti tehdään, ja samalla toiminnan jatkuvalle parantamiselle.
Vihreät tarjoaa ratkaisuksi lisämenoja
Onko vihreillä lainkaan omaa talouspolitiikkaa tai edes halua keskustella taloudesta ja julkisista menoista? Aamulehden puheenjohtajatentissä koettiin hämmentäviä hetkiä, kun vihreiden puheenjohtajasijaiselle, kansanedustaja Iiris Suomelalle esitettiin vastaava kysymys, miten rahat saadaan riittämään sote-uudistuksessa.
Suomela mainitsi, että palvelut on laitettava kuntoon, mutta ei perustellut tarkemmin, miten se tehdään käytettävissä olevien rahojen puitteissa.
– Tehokkainta sosiaali- ja terveyspalveluissa on se ajoissa toimiminen. Kun apu tulee ajoissa, vältetään kovemmat kustannukset myöhemmin. Siihen meillä ei ole varaa, että menetetään ihmisiä työelämästä siksi, että sote-järjestelmä ei ole toiminut kunnolla, Suomela sanoi.
Esimerkkinä siitä, että palvelut on laitettava kuntoon Suomela esitti maksuttomien (eli julkisista varoista maksetun) ehkäisyvälineiden tarjoamista. Suomela myös totesi itsestäänselvyyden, eli että mielenterveyspalvelujen piiriin tulisi päästä oikea-aikaisesti.
Työttömiä tai vajaatyöllistettyjä työikäisiä ihmisiä on tällä hetkellä satoja tuhansia. Suomelan mukaan sote-palveluiden moottoriksi tarvittaisiin kuitenkin maahanmuuttoa.
– Me tarvitaan kyllä myös maahanmuuttoa Suomen talouden tulevaisuuden kannalta. Me tarvitaan tänne lisää työikäistä väestöä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Taloustieteilijät eivät yhdy väitteeseen, että maahanmuuton vähentäminen toisi säästöjä, Suomela päästeli.
Hoitoalan sisäiset ongelmat korjattava
Korkeasti koulutetuista soteammattilaisista, kuten hoitajista, ei ole Suomessa pulaa. Moni ammattilainen on tosin vaihtanut alaa heikon palkkatason ja kuormittavan työn vuoksi. Purra huomauttikin, ettei Suomelan ja muiden vihreiden haikailemasta mahanmuutosta ole apua soten henkilöstövajeen ratkaisemiseksi, koska maahanmuuttajat kohtaavat alalla samat ongelmat.
Purra huomautti, että työn kuormittavuus koskee yhtä lailla maahanmuuttajia siinä missä kotimaisiakin ammattilaisia.
– Suomelakin on selvästi ymmärtänyt, mistä hoitajavaje pääasiassa johtuu eli siitä, että palkka ei vastaa työn kuormittavuutta ja työ itsessään ei ole riittävän houkuttelevaa. Siitä huolimatta ratkaisuksi esitetään aina maahanmuuttoa, ikään kuin maahanmuuttajat eivät kohtaisi samoja ongelmallisia työn kannustimia eli sitä, että palkalla ei välttämättä tule toimeen kalliilla asuinalueella ja sitä, että palkka ei ole riittävän kilpailukykyinen sosiaaliturvan rinnalla, kun puhutaan matalasta palkasta, Purra sanoi.
Perussuomalaiset kiinnittää huomiota työntekijöiden ostovoimaan. Perussuomalaisten esittämä ansiotuloveroale tarjoaisi avun myös hoitajille, joille jäisi palkasta enemmän käteen.
Perussuomalaiset samalla lähtisi korjaamaan ja ratkaisemaan hoitoalan sisäisiä ongelmia.
– Ongelmat liittyvät myös siihen, että hoitajan virkoja on tällä hetkellä liian vähän, jolloin työn kuormitus suhteessa palkkaan on liian suuri. Tarvitaan lisää resursseja, parempaa johtamista ja erilaisia prosesseja, Purra sanoi.
Maakuntavero repii hallituksen rivejä
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko uskoo, että rahat saadaan riittämään, koska edessä olisi Saarikon mukaan talouskasvua.
– Verotulojen on tarkoitus kasvaa. Sen eteen tehdään töitä, että Suomessa olisi enemmän työllisiä ja vahvaa talouskasvua. Meillä ei ole varaa hyvinvointitason laskuun ellei talous kasva ja yhä useampi suomalainen ei pysty tekemään työtä, Saarikko sanoi.
Hän mainitsi myös turhien kustannusten vähentämisen, kuten tietojärjestelmien yhtenäistämisen, joka toisi merkittäviä säästöjä.
Aamulehden tentissä nousi jälleen esille hallituspuolueiden ristiriitaiset puheet maakuntaverosta. Saarikon mukaan maakuntaveroa ei olisi tulossa ainakaan tällä vaalikaudella. Maakuntavero on kuitenkin osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaa.
Demareita edustaneen puolueen varapuheenjohtaja Ville Skinnarin mukaan maakuntaveron valmistelu kuitenkin jatkuu.
Perussuomalaiset vastustaa maakuntaveroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menokohteet hyvinvointijärjestelmä maakuntavero ilmastotoimet EU-tukipaketit tärkeysjärjestys Iiris Suomela Ville Skinnari ostovoima hoitajapula ulkomainen työvoima kustannukset sote-uudistus palvelut Annika Saarikko Julkinen talous Riikka Purra Sosiaaliturva perussuomalaiset hallitus verotus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Leena Meri: Sote-hallintoon hupenevat miljardit olisi pitänyt kohdistaa perusterveydenhuollon resursseihin – ”Veronmaksajien rahaa kuluu paljon, mutta palvelut eivät parane”

Hallitus husaa miljardeja maailmalle ja rakentelee puoluetovereille hillotolppia – Purra: ”Eduskunnassa enää alle 40 ihmistä, joiden ykkösasia on Suomi”

Purra: Kehitysavusta leikkaaminen ei ole riistämistä, vaan sen varmistamista, että omat rahamme tulevat omien kansalaistemme hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseen

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Purra kritisoi aluevaltuustoryhmien uutta puoluetukea: ”Vähäiset resurssit pitäisi kohdistaa oikein” – Saarikko kimpaantui puolustelemaan hillotolpparahaa

Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”

Pääministeri Marin hoitajapulasta: ”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa” – Purra: ”Jätetään taloudellisesti haitallinen maahanmuutto pois”

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Uusien sote-alueiden resurssit tulee keskittää käytännön työhön – hallinnosta voidaan tinkiä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








