
MT: Keskustalaisen Ilkka-lehden ex-päätoimittaja ei edelleenkään pidä politiikkojen suoraa tukemista ongelmana, harmittelee median yksiäänisyyttä
Ilkka-lehden ex-päätoimittaja Kari Hokkanen katsoo Maaseudun Tulevaisuudelle (MT) antamassaan haastattelussa journalismin muuttuneen yksimielisemmäksi ja yksiäänisemmäksi.
– Aikaisemmin meillä oli moniarvoisempi lehdistö. Eivät yksittäiset lehdet olleet moniarvoisia, mutta kokonaisuus oli moniarvoinen, kun erilaiset näkemykset ja maailmankatsomukset pääsivät esiin, Hokkanen kommentoi MT:lle.
Ilkka oli Hokkasen komennossa ”peittelemättömän keskustalainen lehti”. Kehityksen eräänlaisena huipentumana Ilkka valjastettiin 1996 eurovaaleissa kaikella voimallaan keskustalaisen ehdokkaan Kyösti Virrankosken kampanjan taakse. Hokkasen mukaan Ilkkaa teki ”Köpistä” mepin.
2000-luvun alussa Ilkka oli nostamassa pääministeriksi pohjanmaalaista Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.).
SDP:n Paavo Lipponen tympääntyi lehteen siinä määrin, että nimitteli Hokkasta ja Keskisuomalainen-lehden nyt jo edesmennyttä päätoimittajaa Erkki Laatikaista ”maakuntiaan terrorisoiviksi satraapeiksi”.
”Nykyään raha omistaa sanan”
Hokkanen katsoo maakuntalehtien päätoimittajien roolin muuttuneen täydellisesti. Hänen mukaansa olisi vaikeaa kuvitella, että Ilkka, Pohjalainen tai Keskisuomalainen ottaisivat kantaa tiettyjen ehdokkaiden puolesta.
– Eihän päätoimittaja voi enää vastata lehtensä linjastakaan, kun omistuksen ketjuuntumisen kautta jopa puolet tulee ulkoa.

Kari Hokkanen. Kuva vuodelta 2002. Lehtikuva.
Ilkkaa 27 vuotta päätoimittaneen Hokkasen mukaan osakkeenomistajien ja rahan valta on korostunut suhteessa mediatoimijoihin.
– Nykyään raha omistaa sanan. Sana on olemassa tuottaakseen rahaa omistajilleen. Ennen omistajan tehtävä oli hankkia rahaa, jotta saatiin levitetyksi sanaa.
Entiset äänenkannattajat
Ilkka irrottautui virallisesti keskustan äänenkannattajuudesta 1997, minkä vuoksi lehden linjapaperi kirjoitettiin uusiksi.
Maakuntalehtien ns. linjapapereista väitöstyön tehnyt Keijo Lehto määritteli (pdf, s. 307) keskustataustaisiksi lehdiksi seuraavat: Etelä-Saimaa, Iisalmen Sanomat, Ilkka, Itä-Savo, Kainuun Sanomat, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Savon Sanomat.
Lehdon mukaan vihoviimeinenkin suomalainen maakuntalehti pyyhki linjapapereistaan puoluesidokset vuoteen 2002 mennessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Hokkanen Maaseudun Tulevaisuus Savon Sanomat Pohjolan Sanomat Lapin Kansa Keskisuomalainen Keskipohjanmaa Kainuun Sanomat Itä-Savo Ilkka Iisalmen Sanomat telä-Saimaa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Professori Vihavainen: Helsingin Sanomien loistoaikaa olivat kylmän sodan vuodet

PS-kansanedustajat: Poliitikkoja saa arvostella, toimittajia ei – ”Media vastatkoon huutoonsa ja lopettakoon ihmisten leimaamisen ja asenteellisen uutisoinnin”

Halla-aho: Median harjoittama ”persuntorjunta” on vienyt huomiota pois asiakysymyksistä

Suomen Kuvalehden toimittaja vertaa suomalaista sensuurimentaliteettia egyptiläiseen: ”Egyptissä televisiokelvotonta on ateismi, meillä konservatiivisuus”

Toimittajat ilman rajoja -järjestön pomo: ”Liian monella toimittajalla akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








