LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Ensinnäkään Suomen metsät eivät ole syy ilmaston lämpenemiseen, sanoi Marko Mäki-Hakola.
– Kyllä syy löytyy fossiilisista. Suomen metsät ovat sitoneet hiiltä hillittömän suuria määriä viimeiset vuosikymmenet. Jos Suomesta lopetettaisiin tai rajoitettaisiin metsien hakkuita, ne siirtyisivät muualle.
– Jos Suomesta vähennetään hakkuita, me siirrämme ongelman muualle, ehkä maihin, joissa haasteet ovat isompia. Ja lopputuloksena on luultavasti ilmastolle entistä haitallisempi tilanne.
– Itse asiassa, jos me vähennämme hakkuita, niin ajaudumme sellaiseen kierteeseen, että metsämme ikääntyvät entisestään, jolloin hiilensidonta pienenee entisestään. Tällöin olemme entistä haastavammassa tilanteessa hiilinielujen kanssa. Tulevaisuudessa, jos haluamme pitää hiilinielut kunnossa, meidän pitää uudistaa metsiä. Se, miksi metsien kasvu on hiipunut, johtuu esimerkiksi siitä, että metsämme ovat ikääntyneet. Kun metsä tai puusto on tarpeeksi vanhaa, se ei enää sido hiiltä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Jos me haluamme kiihdyttää kasvua, niin silloin meidän pitää vaan hakata.
Mäki-Hakolan mukaan metsänomistajat ovat ilmastosankareita.
– He ovat yli sukupolvien panostaneet metsään, mistä taas johtuu, että metsät kasvavat nopeasti. Se, mitä nyt pitää tehdä, on päästä irti fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista. Jos mietitään, miten päästään irti niistä, niin me tarvitsemme jotain tilalle. Ja mikä olisi parempaa kuin uusiutuva kotimainen raaka-aine? Eli sen päälle pitää rakentaa.
Mäki-Hakola kertoo maaperäpäästöjen tulleen yllätyksenä, jota ei ollut osattu etukäteen arvioida.
– Nyt meillä on uutta tietoa. Valitettavasti näyttää siltä, että siinä on haasteita. Nyt pitää tehdä uusia päätöksiä. Ne, joita on tehty kotimaassa ja EU:ssa, ovat pohjautuneet metsien kasvavaan hiilinieluun. Nyt nähdään, että se ei toimi, eli tarvitsemme uusia päätöksiä nimenomaan päästöjen vähentämiseksi.
– Meillä on hyviä keinoja. Kun metsää hakataan, sinne pannaan uusi jalostettu taimi kasvamaan. Se kasvaa parikymmentä prosenttia nopeammin, ja metsä lähtee uudestaan sitomaan hiiltä.
– Täytyy myös muistaa, että kun hakataan yksi puukuutiometri eli metri kertaa metri kertaa metri puuta, niin se tuo 200 euroa arvonlisäystä yhteiskuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Jenna Simula painottaa, että kestävä metsänhoito ja metsäteollisuus ovat maamme kivijalkoja ja peräänkuulutti hallitusta varmistamaan, jottei tätä kivijalkaa pääse kukaan enää murentamaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
Luonnonvarakeskus (Luke) ilmoitti äskettäin, että Suomen metsät olisivat muuttuneet päästölähteeksi, eli puiden nielu ei riittäisi nielemään metsämaan aiheuttamia päästöjä. Ylen Aamu-tv:ssä tänään vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen huomauttaa, että Suomen metsät edelleen kasvavat nopeammin kuin mitä niitä hakataan.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
