

LEHTIKUVA
Nerg: Turvapaikan saaneet somalialaiset tulevat kielitestin perusteella maan levottomilta alueilta
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg puolustaa näkemystään, jonka mukaan Suomi selvittää tehokkaasti tulijoiden taustat.
Suomen Uutiset tavoitti sisäasiainministeriön kansliapäällikön Päivi Nergin kommentoimaan Suomen turvapaikanhakumenettelyä. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tietojen mukaan Suomi on vuosina 2014 ja 2015 antanut myönteisen päätöksen suurimmalle osalle irakilaisista ja somalialaisista hakijoista, vaikka näiden maiden turvallisuustilanne on olennaisesti parantunut viime vuosina.
Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva Maahanmuuttovirasto vastaa itsenäisesti turvapaikkapäätöksistä.
Suomessa tutkitaan kaikki perusteet
Suomen osalta hyväksymisprosentti on ollut korkea, ja linjaa siksi moitittu löysäksi. Nergin mukaan tämä selittyy osin kansallisten turvapaikkamenettelyiden eroavaisuuksilla.
– Useimmissa EU-maissa turvapaikkamenettelyssä voi saada ainoastaan turvapaikan tai toissijaisen suojelun aseman. Suomessa puolestaan ulkomaalaislaki edellyttää, että turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan kaikki mahdolliset oleskelulupaperusteet.
– Eurostatin tilastoissa myönteisinä päätöksinä (Suomen osalta) näkyy siten päätöksiä, jotka sisältävät ulkomaalaislain lupaperusteita. Niiden perusteella voidaan lupa myöntää kenelle tahansa ulkomaalaiselle. Tällaisia perusteita voivat olla perheside, työ, opiskelu, yksilöllinen inhimillinen syy tai viime heinäkuuhun saakka voimassa ollut tilapäinen maasta poistamisen este, Nerg selittää.
Suomen oikeuskäytäntö sallivampi
Eurostatin tilastoluvut ovat samansuuntaisia, kuin mitä perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho esitti helmikuussa. Hän arvioi maahanmuuttoviraston vuoden 2015 turvapaikkapäätöstilastoon nojaten, että yli 70 prosenttia Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista tulee saamaan myönteisen päätöksen.
Tilaston mukaan muun muassa viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä, eli irakilaisten osalta hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä, hyväksymisprosentin ollessa peräti 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä, eli hyväksymisprosentti oli 72.
Sisäministeriö julkaisi Halla-ahon esittämien lukujen jälkeen (11.2.) verkkosivuillaan tiedotteen, jonka mukaan arviolta vain 30-40 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen päätöksen.
– Afganistanin, Irakin ja Somalian osalta on huomattavaa, että korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut huomattavat osat niiden alueista sellaisiksi, että sieltä tuleville on automaattisesti annettava toissijaista suojelua riippumatta yksilöllisistä perusteista. KHO:n linjaus onkin liberaalimpi kuin esimerkiksi Ruotsin vastaava linjaus, Nerg sanoo.
”25 prosenttia saanut myönteisen päätöksen”
Hänen mukaansa luvuissa tulee myös huomioida Dublin-sopimuksen nojalla palautettavat, eli jo aiemmin toiseen EU-maahan rekisteröityneet hakijat.
– Vuosina 2012-2014 kaikista turvapaikanhakijoista on 36-45 prosenttia saanut myönteisen päätöksen, joista kaikki eivät ole olleet kansainvälistä suojelua. Viime ja tänä vuonna tehdyistä päätöksistä on 25 prosenttia ollut myönteisiä, mikä johtuu siitä, että aiempaa suurempi osuus on ollut raukeamispäätöksiä.
– Sisäministeriön tiedote perustui tuohon aiempien vuosien prosenttiosuuteen kaikista päätöksistä, ei aineellisesti ratkaistuista. Kielteisiä päätöksiä ovat tässä tarkastelussa aineellisesti ratkaistut eli normaalikielteiset ja ilmeisen perusteettomat kielteiset, Nerg selittää.
Humanitaarisen suojelun poistuminen vaikuttaa jo nyt
Eduskunnan käsittelyssä on ulkomaalaislain uudistusesitys, joka poistaa humanitaarisen suojelun kategorian turvapaikan saamisedellytyksenä.
– Kun viime syksynä tarkistimme maalinjauksia, päädyimme monessa tapauksessa siihen, ettei enää myönnetä toissijaista suojelua. Ulkomaalaislaissa on kuitenkin edelleen voimassa humanitaarista suojelua koskeva säännös, jonka poistamisen jälkeen olemme samalla viivalla muiden EU-maiden kanssa, Nerg sanoo.
Nergin mukaan jo sen jälkeen kun humanitaarisen suojelun poistamista koskeva lakiesitys meni helmikuussa eduskuntaan, Suomessa on jäädytetty niiden päätösten tekeminen, joita muutos koskee.
– Linjan tarkistus on jo vaikuttanut prosentteihin Afganistanin ja Irakin osalta. Somalian osalta prosentti on noussut, koska hakijoista aiempaa suurempi osa on kielitestin perusteella osoittautunut olevan kotoisin levottomalta alueelta Etelä-ja Keski-Somaliasta.
”Migrin linja aiempaa tiukempi”
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo puolestaan kertoi viime viikolla Suomen Uutisille, että periaatteena on nyt tehdä nopeat päätökset sekä selkeästi myönteisiin että kielteisiin hakemuksiin.
– Tämä osaltaan näkyy myös (alkuvuoden osalta) myönteisten turvapaikkaratkaisujen määrissä, Repo sanoi.
– Humanitaarisen suojelun kriteerin poistaminen laista tulee laskemaan hyväksymisprosentteja. Sen jälkeen hallinto-oikeudet ottavat kantaa Migrin uuteen linjaukseen, joka on selvästi KHO:n aiempia ennakkopäätöksiä tiukempi, Nerg sanoo.
Suomi rekisteröinyt jokaisen tulijan
Kansalaiset ovat olleet huolissaan siitä, että turvapaikanhakijoiden joukossa on tiettävästi ollut henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristeihin ja muihin äärijärjestöihin. Lännen media toteutti maaliskuun alussa kyselyn poliiseille, jossa selvitettiin poliisien mielipiteitä maahanmuutosta. Kyselyssä ilmeni, että suurin osa poliiseista piti nykyistä turvapaikanhakijatilannetta turvallisuusuhkana muun muassa sen vuoksi, ettei hakijoiden taustoja pystytä kunnolla selvittämään.
Nerg puolustaa kuitenkin näkemystään, jonka mukaan Suomi selvittää tehokkaasti tulijoiden taustat.
– Suomen viranomaiset tekevät yhteistyötä hallitun maahanmuuton edistämiseksi. Suomi on nyt rekisteröinyt jokaisen turvapaikanhakijan, ottanut heiltä sormenjäljet, valokuvat ja puhutellut hakijat. Tämän perusteella on tehty kansainväliset tietojärjestelmävertailut.
– Toimimme yhteistyössä myös eri maiden viranomaisten kanssa terrorismin ehkäisemiseksi. Vastaanottojärjestelmää arvioidaan ja kehitetään turvallisuuden, taloudellisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmasta, Nerg vakuuttaa.
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäasiainministeriön ylijohtaja: ”Maahanmuuttovirastolla on itsenäinen päätösvalta turvapaikka-asioissa”

Terho: ”On Suomelle kallista, jos Maahanmuuttoviraston linja on muuta Eurooppaa vapaamielisempi”

Eerola: ”Nyt on etsittävä perusteet turvapaikanhakijoiden palauttamiselle – eikä porsaanreikiä maahan jäämiselle”

Maahanmuuttoviraston Repo: Suomen kiristynyt linja näkyy vasta viiveellä

Hongistolta rajut moitteet maahanmuuttovirastolle – ”näyttää olevan muista EU-maista täysin poikkeava linja”

Eduskunta tiukentaa maahanmuuton säännöksiä

Raatikaiselta jatkokysymys sisäministerille: Onko kaikkien Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden taustoja edes mahdollista selvittää?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








