

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Neuvostoliittomainen suunnitelmatalous EU:n energiapolitiikassa saattaa jopa hidastaa taistelua ilmastonmuutosta vastaan
Kenellä on valta määrittää se, mikä on vihreää teknologiaa? Pitääkö määrittelyvallan tulla ilmoitusluonteisesti byrokraattien norsunluutornista vaiko markkinoilta? Näitä kysymyksiä miettii taloustoimittaja Andreas Kluth Bloombergin mielipidekirjoituksessaan.
Andreas Kluthin kirjoitus pohjaa markkinatalouden perusperiaatteeseen. Pääoma hakeutuu sinne, missä se on kannattavaa välttäen kannattamattomia kohteita. Poliittisilla päättäjillä on valta kääntää tämä ajatus päälaelleen.
Kluth ihmettelee, miksi tämä kärrynpyörä halutaan toteuttaa. EU:n energian ”vihreyteen” perustuvassa luokittelussa, taksonomiassa, on vaarana ohjata pääomaa tehottomiin investointeihin. Hänestä toiminta ajautuu samaan vaaraan kuin mihin Neuvostoliitto aikanaan kaatui: suunnitelmatalouteen.
Energiamuodot yhteentörmäyksessä
EU:n taksonomiauudistuksessa puntaroidaan maakaasun ja ydinvoiman ”vihreyttä”. Molempien energiamuotojen takana argumentteja on vihreyden puolesta ja vastaan.
Kluth muistuttaa Ranskan ja Saksan keräävän joukkoja eräänlaiseen energiamuotojen vastaiseen taisteluun. Ranska ja sen ”liittolaiset” haluavat ydinvoimalle vihreän leiman, kun taas Saksa omine liittolaisineen vastustaa ydinvoimaa ja kehuu maakaasua. Kluthin mukaan mikään ei estä vastaavanlaisia, unionin sisällä käytävien uusien kamppailujen muodostumista.
Kluthin mielestä päätäntävallan voisi antaa markkinoille. EU:ssa toimiva päästökauppa ohjaa jo markkinoita kohti saasteettomampaa energiantuotantoa.
Siihen ei tarvita keinotekoista taksonomiaa. Tuntuisi oudolta ajatella, että energiayhtiöt kilpailisivat siitä, kuka tupruttaa pahimmat saasteet taivaalle ja maaperään. Vielä oudompaa on ajatella, että me kansalaiset ,eli markkinat, juoksisimme kilpaa tukemaan suurinta saastuttajaa.
Taksonomiauudistus voi siten ohjata pääomaa polulle, jolla taistelu ilmastonmuutosta vastaan hidastuu.
Suomen energiastrategialle kiitosta
Unionin jäsenmaista Suomi saa energiastrategiallaan Kluthilta kiitosta. Suomi on onnistunut hajauttamaan energiantuotantonsa ilman poliittisesti kiellettyjä ajatuksia.
Hän viittaa toiseen kirjoitukseen, jossa kehutaan vihreiden asennemuutosta luopua ydinvoiman vastustamisesta. Hajautettu energiantuotanto on vähentänyt riippuvuuksia ja samalla suojannut suomalaisia muualla Euroopassa nähdyiltä sähkön hinnan korotuksilta.
Kun sähkökriisi iskee, on hallituksilla hyvin rajalliset keinot vastata ongelmaan. Espanjan sosialistihallituksen toimilla sähkön hintaa ei olla saatu alas, mutta energiayhtiöiden pystyssä pysyminen on ollut vaakalaudalla. Maan hallitus tunnusti aiheuttaneensa enemmän vahinkoa, ja perui päätöksensä energiayhtiöiden lisäveroista.
Vasemmisto näkee markkinatalouden usein vihollisenaan. Harva tulee ajatelleeksi markkinoiden ja markkinatalouden koostuvan meistä kansalaisista.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- taksonomiauudistus Andreas Kluth suunnitelmatalous markkinatalous Neuvostoliitto Suomi Ranska Energiapolitiikka Saksa Espanja
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset varoittaa uudesta EU:n tukipaketista – ”Taas tulonsiirto pois suomalaisilta”

Energiakriisi leviämässä Pohjoismaihin ja Intiaan – komissio tutkii sähkötukiaisten laillisuutta

Ruotsidemokraatit ja maltilllinen kokoomus yhteisrintamassa: ”Ydinvoimaa tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi”

Purra: Suomen hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050 – ”Hallitus ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja”

Kokoomus kepittämässä kansaa ylikunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla – Purra: Vähempikin riittäisi – ”Näillä toimilla on seurauksia veroihin ja kansalaisten kustannuksiin”

Sähkökriisi runtelee maita pitkin Eurooppaa – komissio on huolissaan ilmastopakettinsa kannatuksesta

PS Naiset huolissaan ihmisten toimeentulosta energiahintojen kiristyessä: Energiaköyhyys uhkaa vähävaraisia talviaikana, kun tupaa ei ole varaa lämmittää

Åbo Akademin tutkimus paljastaa: Ilmastohuoli on suurempi päättäjien kuin äänestäjien keskuudessa

Ydinvoima Suomessa 2050 – uusi tutkimus visioi Suomesta energiaomavaraista ydinvoiman lisärakentamisen avulla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








