Niemi: Ihmiset ovat heränneet todellisuuteen ja havainneet, mitä huono maahanmuuttopolitiikka on aiheuttanut Suomelle

Poliisitaustainen kansanedustaja Veijo Niemi sanoo, että viime vuosina äänestäjien tietoisuus on noussut Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelmista. – Perussuomalaisten tiukka, mutta järkevä maahanmuuttopolitiikka oli keskeinen syy, joka johti puolueen voittoon eduskuntavaaleissa.

Lempäälästä kotoisin oleva rikosylikonstaapeli Veijo Niemi nousi eduskuntaan toisella yrittämällä. Hän pääsi eduskuntaan Pirkanmaan viimeisenä kansanedustajana. Läpi mennessään hän samalla syrjäytti vihreiden Oras Tynkkysen, joka oli pitkään ääntenlaskennan ajan menossa viimeisenä eduskuntaan Pirkanmaalta.

Pitkän linjan poliisimies

Niemi on taustaltaan pitkän linjan poliisimies. Työuraa hänellä on takanaan yli 40 vuotta. Hän on ollut pitkään perussuomalaisen linjan kannattaja, mutta tuli mukaan puolueen toimintaan vasta vuoden 2012 kuntavaaleissa.

– Lempäälässä minusta tulikin yllättäen ääniharava, eli sain tuolloin kuntavaaleissa eniten henkilökohtaisia ääniä. Vuonna 2015 olin jo ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta jäin täpärästi valitsematta noin 3 000 äänellä. Näin jälkikäteen ajatellen vaalibudjettini olisi tuolloin voinut olla isompi.

– Vuoden 2017 kuntavaaleissa sitten sain entistä vahvemman tuloksen ja se antoi lisävirtaa jatkaa politiikassa. Tiesin jo edellisten, vuoden 2015 eduskuntavaalien pohjalta, mitkä asiat täytyy muuttaa vuoden 2019 vaaleihin, että läpimeno olisi mahdollista.

Perussuomalaiset tiivistyneet tiimiksi

Niemen mukaan mikään toinen puolue ei pyri parantamaan ja ajamaan tavallisten suomalaisten asioita. Niemi kehuu, että puolueen linja on tässä mielessä entisestään kirkastunut uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kaudella.

– Puolueesta on tullut iso tiimi. Teemme siis asioita entistä enemmän ja paremmin yhdessä. Jäsenistön ääni kuuluu vahvemmin. Se on reilua, joten kaikilla on mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa. Samoin kynnys asettua ehdolle puolueen kaikkiin tehtäviin on madaltunut, jos vain joku esittää ja kannattaa.

Niemi arvioi, että pitkä ja laaja-alainen kokemus poliisityöstä eri tehtävissä antaa hänelle hyvät eväät toimia kansanedustajana. Niemi työskenteli monissa tehtävissä myös vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin yhteydessä. Tuolloin Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä yli 30 000 maahantulijaa hakemaan turvapaikkaa.

– Kriisitilanne heijastui nopeasti myös Pirkanmaalle. Siihen aikaan toimin tarkkailu- ja ennaltaestävän toiminnan ryhmässä. Työtehtäviini kuului myöhemmin myös kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kuljettaminen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Niitä keikkoja minulle kertyi lähes sata aina vuoden 2016 juhannukseen saakka.

Ensin haetaan turvaa, sitten tehdään rikoksia

Perussuomalaiset pyrkii lopettamaan kokonaan Suomeen kohdistuvan haitallisen maahanmuuton. Niemi näkee, että perussuomalaisten tiukka, mutta järkevä maahanmuuttopolitiikka oli yksi keskeinen syy, joka johti voittoon eduskuntavaaleissa.

Niemi sanoo, että viime vuosina äänestäjien tietoisuus Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelmista on noussut.

– Ihmiset ovat vääjäämättä heränneet todellisuuteen, ja havainneet mitä huono maahanmuuttopolitiikka on aiheuttanut Suomelle. Seurauksena on ollut muun muassa rikollisuuden määrän lisääntyminen. On vaikea ymmärtää sitä, että henkilö tulee Suomeen hakemaan turvaa, mutta maahan päästyään hän ryhtyykin tekemään rikoksia.

Hallitus avaamassa ovet kaikille tulijoille

Tunnetusti muut puolueet eivät ole pyrkineet tekemään mitään haitalliselle maahanmuutolle. Myös äänestäjät ovat huomanneet asian.

– Nyt meillä on hallituksessa vihreä sisäministeri ja vihreä ulkoministeri. Uusimpien lausuntojensa perusteella heillä näyttäisi olevan käsitys, että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille annettaisiin joku näennäistyöpaikka, ja sen perusteella saisi jäädä maahan. Eihän tuota voi kukaan normaalijärkinen hyväksyä, Niemi ihmettelee.

Jo ennen eduskuntavaaleja sdp:n Antti Rinne esitti Ylen tv-tentissä, että hän laittaisi kielikoulutukseen ja töihin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet nuoret miehet, joita ei pystytä poistamaan Suomesta.

Sittemmin liikenne- ja viestintäministeriksi noussut Sanna Marin vahvisti demarien kannan asiaan kesäkuun alussa Ylen A-studiossa. Marinin mukaan on hyödyllistä, että kielteisen päätöksen saaneet pyritään Suomessa työllistämään, jos palauttaminen ei onnistu. Käytännössä sdp:n tarkoitus on siis kiertää Suomen työlupajärjestelmää.

Puheenvuorot tiukassa suuressa salissa

Eduskunnassa Niemi on tarkastusvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen sekä hallintovaliokunnan varajäsen. Tuore kansanedustaja arvioi, että työt ovat lähteneet käyntiin ripeästi.

Niemi on jo käyttänyt kolme puheenvuoroa koskien muun muassa puolustusvoimien hävittäjähankintaa, johon liittyen Niemi tiedusteli, onko hallitus varmuudella korvaamassa täysimääräisesti vanhentuvia Hornet-hävittäjiä. Niemi on myös patistellut hallitusta kiireisesti lisäämään poliisien määrää, eikä vasta vuosien kuluttua.

– Siihen on kuitenkin tyytyminen, että suuressa salissa ei aina saa puheenvuoroa hallituksen kyselytunnilla vaikka olisi puheenvuoron varannutkin, Niemi sanoo.

Hän toteaa, että perussuomalaisten koko eduskuntaryhmän työ sen sijaan on alkanut sujuvasti.

– Käsittelemme säännöllisesti ryhmäkokouksissa perussuomalaisten linjaukset, mitä sitten tuomme esille, erityisesti valiokunnissa.

Ministerit pyörtävät puheitaan

Rinteen johtaman hallituksen ministerit ovat viime aikoina ahkerasti pyörtäneet puheitaan. Rinteen henkilökohtaisesti lupaama vappusatanen, eli sadan euron nettokorotus alle 1 400 euron eläkkeisiin kutistui jo 19 euroksi.

Vihreiden vaalilupauksiin kuului muun muassa opintotuen korotus. sisäministeri Maria Ohisalo kuitenkin ilmoitti äskettäin, että korotuksia opintotukeen ei todennäköisesti ole tulossa.

Vaikka vaalilupauksia ei toteuteta, hallitusta tukemaan on tulossa viisitoista poliittista valtiosihteeriä, eli lähes neljä kertaa enemmän kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksessa oli. Erityisavustajia uusille ministereille on tulossa jopa 70.

Rahaa palaa kymppitonnin avustajiin

Niemen mukaan hallitus pröystäilee järjestellessään puitteita mukavaksi.

– Hallitus ei pysy kohtuudessa, vaan ottaa kymppitonnin kuukausipalkkaa nauttivia avustajia. Luvattua vanhustenhuollon hoitajamitoitusta ei vaan näköjään saada kohdalleen. Se olisi pitänyt hoitaa ihan ensiksi ja katsoa vasta sen jälkeen, mihin on varaa.

– Kun hallituspuolueet tekevät sellaista, minkä kansa kokee vääryydeksi, niin se sitten tulee näkymään kannatuksen laskuna. Seuraavissa kuntavaaleissa demareiden, keskustan ja vihreiden ei kannata odottaa hyvää tulosta, Niemi arvelee.

Mistä rahat hankkeiden toteuttamiseen?

Niemi on lukenut pääpiirteittäin hallitusohjelman läpi. Kuten muutkin perussuomalaisten kansanedustajat, myös Niemi ihmettelee, mistä hallitus aikoo ottaa rahat suureellisten hankkeiden toteuttamiseen.

Jo vappusatasen kutistuminen 19 euroon osoittaa konkreettisesti, ettei olemattomia rahoja voida jakaa.

– Yksistään maahanmuuton laskennalliset kulut ovat yli 3 miljardia vuodessa. Hallitus on jo ilmoittanut ryhtyvänsä myymään valtion omaisuutta liki samalla summalla, eli noin 3 miljardilla. Samaan aikaan pysyviä uusia menoja lisätään 1,2 miljardia. Jokainen ymmärtää, että siinä äkkiä tulee pää vetävän käteen. Mistä sitä rahaa sitten otetaan kun myytävää ei enää ole, Niemi sanoo.

Hän ihmettelee myös, miksei hallitus osoita varoja oman maan kansalaisten elämän parantamiseen.

– Hyvä kysymys on sekin, ollaanko ajateltu loppuun saakka, miten työllistetään nuoret. Tällä hetkellä meillä on yli 60 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole minkäänlaista koulun päättötodistusta. Hallituksella olisi pähkäiltävää siinä, mistä näille nuorille järjestetään koulutusta, jotta heidät saadaan työllistettyä.

Ilmastovouhotus tekee elämästä hankalaa ja kallista

Hallitus käyttää valtavasti voimavaroja taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Tavallisen kansalaisen kannalta se tarkoittaa lähinnä sitä, että elämästä tulee hankalampaa ja kalliimpaa, kun ostovoimaa entisestään heikennetään viherverotuksella.

Niemi ihmettelee hallituksen ilmastovouhotusta ja kehottaa tarkastelemaan asiaa laajemmin.

– Suomen hiilipäästöt ovat globaalilla tasolla promillen luokkaa. Siitäkin jo ollaan viime vuosina onnistuttu vähentämään. Kokonaispäästöt eivät kuitenkaan vähene, vaikka kaikki suomalaiset alkaisivat ajaa sähköautoilla.

– Sähköautoja muutenkin mainostetaan ilmastoystävällisiksi. Tosiasiassa akkujen valmistaminen kuormittaa ympäristöä. Akuissa tarvittavan litiumin erottamiseen maaperästä kuluu valtavan paljon puhdasta vettä, Niemi muistuttaa.