PS ARKISTO
Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön alaisuuteen. Järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2027 alkaen Oikeuspalveluvirastolle. Poliisitaustainen kansanedustaja Mira Nieminen pitää uudistusta perusteltuna.
Sovittelu on kiinteä osa rikosprosessijärjestelmää. On luontevaa, että sen ohjaus kuuluu oikeushallinnon kokonaisuuteen. Siirron myötä sovittelu saa selkeämmän valtiollisen ja painavamman aseman osana rikosprosessia, Mira Nieminen toteaa.
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton ja vapaaehtoinen menettely, jossa rikoksesta epäilty ja uhri voivat kohdata koulutetun sovittelijan tuella. Vuonna 2024 sovitteluun ohjatuista asioista noin 96 prosenttia oli rikosasioita. Yleisimpiä olivat väkivaltarikokset, anastukset ja omaisuuden vahingoittamiset.
Suomessa toimii 17 sovittelutoimistoa, joissa työskentelee noin 90 työntekijää ja noin 1 200–1 500 vapaaehtoista sovittelijaa. Toiminnan vuosittainen valtionrahoitus on noin 7,6 miljoonaa euroa.
– Kyse ei ole suuresta kustannuserästä, mutta vaikutus rikosprosessin sujuvuuteen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn voi olla merkittävä. Jokainen onnistunut sovittelu keventää poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten työkuormaa ja vapauttaa resursseja vakavampien rikosten käsittelyyn, Nieminen sanoo.
Nieminen korostaa kuitenkin, että sovittelu on toiminut pitkään niukoilla resursseilla.
– Rakenteellinen aseman vahvistaminen on tärkeä askel, mutta jos tavoitteena on sovittelun käytön lisääminen ja valtakunnallinen yhdenvertaisuus, myös resursointiin on jatkossa kiinnitettävä huomiota.
Vuoden 2025 alusta sovittelun rajausta tiukennettiin siten, että väkivaltaa sisältäviä rikoksia läheissuhteissa ei lähtökohtaisesti enää sovitella.
– Uhrin turvallisuus on aina ensisijainen. Samalla on varmistettava, että uhrit saavat riittävästi tukea ja palveluita myös rikosprosessin ulkopuolella. Pelkkä kielto ei yksin ratkaise ongelmia, Nieminen muistuttaa.
Niemisen mukaan sovittelu ei ole vaihtoehto oikeudelle vaan osa sitä.
– Sovittelu lisää vastuunkantoa, inhimillistä kohtaamista ja konkreettista hyvittämistä. Tämä uudistus vahvistaa sen asemaa rikosprosessijärjestelmässä. Se on askel oikeaan suuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakipaketin, joka sisältää yli kymmenen uudistusta rikosprosessin nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi.
Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä 188/2025, jolla sujuvoitetaan rikosprosessia ja kevennetään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten hallinnollista taakkaa. Perussuomalainen poliisitaustainen kansanedustaja Mira Nieminen pitää esitystä tarpeellisena ja ajankohtaisena vastauksena rikosprosessin pitkittyneisiin käsittelyaikoihin ja viranomaisten kasvaneeseen työkuormaan.
Hallitus esittää useita lakimuutoksia rikosprosessin sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä ja kohdentaa viranomaisten resursseja tarkoituksenmukaisemmin.
Oikeusministeriö pyytää lausuntoja työryhmän mietinnöstä, jossa esitetään keinoja syyteneuvottelujen käytön lisäämiseksi ja rikosprosessin sujuvoittamiseksi. Muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja oikeusprosessia tarkastelleen työryhmän suosituksiin.
Oikeusministeriö hakee keinoja rikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Virkatyönä laadittu ehdotus rikosprosessien sujuvoittamiseksi on nyt lausuntokierroksella.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
