PS ARKISTO
Helmikuun alussa voimaantuleva toimeentulotuen kokonaisuudistus vahvistaa toimeentulotuen viimesijaista ja väliaikaista luonnetta sekä kannustaa entistä enemmän kokoaikatyöhön ja ensisijaisten etuuksien hakemiseen. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta sekä hillitä toimeentulotukimenojen kasvua ja tasapainottaa valtion taloutta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen keskusteli Ylen aamussa toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta ja totesi nyt voimaantulleiden muutosten olevan askeleita oikeaan suuntaan.
– Me kaikki tiedetään, että sosiaaliturvauudistus on tarpeellinen tehdä, ja nyt olemme lähteneet tätä toteuttamaan. Tietysti tämä on vain yksi osa-alue siitä kokonaisuudistuksesta.
Nieminen korosti, että uudistuksen tarkoituksena on sekä selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää että vahvistaa työllisyyttä ja julkista taloutta.
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on tarpeen, ja sen tavoitteena on kannustaa ihmisiä hakeutumaan ensisijaisten etuuksien sekä työllisyyspalveluiden piiriin. Toimeentulotuella tiedetään olevan voimakas passivoiva vaikutus, vaikka sen tarkoituksena on olla väliaikainen suoja haastavien elämäntilanteiden varalta.
Nieminen totesi haastattelussa, että sosiaaliturvajärjestelmä on karannut sen alkuperäisestä tarkoituksesta, kun lyhytkestoiseen ja välttämättömään tukeen tarkoitetusta tukimuodosta on muodostunut joillekin pitkäkestoiseen toimeentuloon tähtäävä. Juuri siksi toimeentulotuen kokonaisuudistus on tärkeä.
– Ihmiset jättäytyvät toimeentulotuen varaan, ja meillä on ryhmittymiä, jotka eivät hae töitä, vaikka he olisivat siihen velvollisia ja kykeneväisiä. Meillä on syntynyt tällaisia epäkohtia, Nieminen sanoi.
Kelan viime vuonna julkistamien tilastojen mukaan valtaosa sosiaaliturvamenoista menee vieraskieliselle väestölle, ja nämä sosiaaliturvamenot ovat olleet jyrkässä kasvussa.
– Meidän väestöpohjamme on muuttunut, meidän verotuspohjamme on muuttunut. Meillä on nämä maahanmuuton ongelmat, missä olemme tehneet jo paljon toimenpiteitä. Tämä liittyy kotouttamiseen ja työnhakuvelvoitteeseen myös sitä kautta, Nieminen painotti.
Nieminen muistutti, että perustuslaki suojaa kaikkia toimeentulon vähimmäistasossa jatkossakin eikä ketään jätetä uudistuksen jälkeenkään ilman ruokaa tai asuntoa.
– Kela huolehtii ohjeistuksesta ja heillä on harkintavalta, eli ketään ei jätetä vähimmäistason ulkopuolelle, Nieminen huomautti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Ylisukupolvinen tukiriippuvuus on todellinen uhka, sillä tuhansien eurojen tukivirran ääreltä on vaikeata ponnistaa erityisesti matalapalkkaisiin töihin, tukiproblematiikkaan perehtynyt valtiovarainministerin erityisavustaja Asmo Maanselkä toteaa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hallitusta nopeisiin ja selkeisiin toimiin, jotta maahanmuuttajien toimeentulotuki saadaan kestävälle tasolle.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
