Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi sunnuntaina puolueneuvoston ministeritentissä pariinkin kysymykseen, jotka koskivat puolustusvoimien hävittäjähankintaa. Niinistön mielestä hävittäjät tarvitaan siinä kuin merivoimienkin alukset, koska eri aselajit täydentävät toisiaan. Näin on siitäkin huolimatta, että maavoimat ovat kiistatta asevoimiemme pääosa.
Niinistö otti kantaa lentokoneiden määrään. Horneteja ostettiin aikoinaan 64, niistä kaksi on mennyt rikki.
– Konemäärästä on tekeillä esiselvitys. Ei ole ilmennyt perusteita ostaa koneita vähempää kuin Horneteja. Uudet monitoimihävittäjät ovat suorituskyvyltään samaa luokkaa Hornetien kanssa. Myös määrä pysynee samana, Niinistö arvioi.
Häneltä kysyttiin, hankitaanko rahoilla amerikkalaisia F-35-koneita, jotka ovat paljon kalliimpia kuin kilpailevat mallit.
Niinistön mukaan jää nähtäväksi, mihin hinta asettuu. Siihen vaikuttaa se, kuinka hyvin konetyyppi käy maailmalla kaupaksi. Konetyyppiin ei Niinistö ottanut kantaa. Nyt kerätään tietoja ja seuraava hallitus päättää konetyypin.
Niinistöltä kysyttiin myös, millainen hinta on laskettu mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja saadaanko sillä vastaava turva. Hän kysyi myös mahdollisten Nato-tukikohtien kustannuksia. Kysyjä toivoi panostuksia omiin asevoimiin ja niissä ilmatorjuntaan ja maavoimiin enemmän kuin ilmavoimiin.
Niinistön mukaan Nato-jäsenyys maksaisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja, mikä tulisi noin 100 upseerin sijoittamisesta Naton esikuntiin sekä varastojen ylläpidosta.
Suurin kustannus voisi tulla siitä, että Nato edellyttää maanpuolustuksen rahoittamista kahden prosentin osuudella BKT:sta, kun nyt osuus on 1,3-1,4 prosenttia.
– Mutta kovin moni Nato-maakaan ei tätä ehtoa täytä, Niinistö muistuttaa.
– Naton sotilastukikohtien kustannuksia en tiedä. Ja tuskin niitä Suomeen tulisikaan. Ei niitä ole Baltian maihinkaan tullut, vaikka niitä on sinne kovasti kaivattu. Joukkojen läsnäolo perustuu säännölliseen rotaatioon, Niinistö totesi.
– Olen yhtä mieltä maavoimien tärkeydestä. Mutta ilma- ja merivoimat tarvitaan tukemaan niitä. Siksi Hornetien korvaaminen on erittäin tärkeää, Niinistö korosti.
Kyselytunnin videotallenne:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
