

MATTI MATIKAINEN
Niinistö: Jalkaväkimiinat saatava takaisin
Perussuomalaiset esittää maamiinojen hankkimista takaisin. Varapuheenjohtaja Jussi Niinistö kertoi asiasta perjantaina työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistossa. Asia liittyi puolueen puolustuspoliittista ohjelmaan, jota Niinistö esitteli.
Jotta miinat saataisiin takaisin, täytyisi Suomen irtautua Ottawan miinasopimuksesta, johon Suomi liittyi presidentti Tarja Halosen kaudella ja ohjauksessa. Eräiden tietojen mukaan jo noin 90 prosenttia jalkaväkimiinoista on tuhottu. Niitä räjäytettiin runsaasti viime kesänä.
– Toivomme, että tämä järjetön päätös saadaan peruttua, Niinistö toivoi.
– Emme ole tässä asiassa enää yksin. Myös kokoomuksen puoluekokouksessa kannatettiin hanketta, vaikka puoluejohto ei ajatusta tukenut.
Miinojen käyttöä puolustaa Suomen pitkä raja: suomalaisessa maastossa mikään ase ei korvaa jalkaväkimiinoja.
– On selvitettävä mahdollisuudet irtautua Ottawan sopimuksesta ja enemmistön saaminen päätöksen taakse. Keskusta on tässä asiassa temppelin harjalla. Meidän täytyy myös ylläpitää kykyä valmistaa miinoja nopeasti ja massamaisesti tarpeen niin vaatiessa. Se ei ole kovin vaikeaa eikä mitään rakettitiedettä, Niinistö totesi.
Asevoimien rahoitus
saatava kuntoon
Puolustuspoliittinen ohjelma päivittää edellisen vuonna 2011 tehdyn ohjelman tähän päivään. Peruslinja pysyy samana, mutta rahoitusta painotetaan jopa vielä vahvemmin.
Puolustusvoimien suorituskyky täytyy palauttaa vahvaksi nostamalla rahoituksen tasoa.
– Rahoitusta pitää lisätä 50 miljoonalla eurolla vuodessa indeksien päälle niin, että vuonna 2020 kasvua tulee yhteensä 150 miljoonaa – ja indeksit päälle.
Olemme valmiit myös enempäänkin, Niinistö linjasi.
– Puolustusmäärärahojen leikkaaminen 10 prosentilla oli ainoa asia, jossa Jyrki Kataisen (kok.) hallitus onnistui. Tämä korjaus paikkaisi vasta noin puolet tästä leikkauksesta, Niinistö huomautti.
Asevelvollisuutta
ei saa lyhentää
Asevelvollisuutta ei saa enää lyhentää. Sitä on lyhennetty jo jopa viiteen ja puoleen kuukauteen – neljästä kuukaudestakin on puhuttu, mutta perussuomalaiset ei siihen suostu.
– Neljässä kuukaudessa voi kouluttaa varusmiehen, mutta hän ei opi siinä ajassa toimimaan joukon osana, Niinistö perustelee.
Asevelvollisuuden täytyy myös pysyä puolustuksen perustana. Valikoivuutta puolue ei kannata: se johtaisi kansainvälisten esimerkkien mukaan ammattiarmeijaan, kuten kävi Ruotsissakin, joka ottaa asiassa nyt taka-askeleita.
Sukupuolten tasa-arvoa ei puolue toisi puolustukseen, vaikka Norjassa on näin tehty, mutta naiset voitaisiin ottaa kutsuntoihin, jotta maanpuolustustietoisuus kasvaisi tyttöjenkin keskuudessa, Niinistö tuumaili.
Natosta tarvittaessa
kansanäänestys
Perussuomalaiset painottaa puolustuspolitiikassaan itsenäistä puolustusta. Puolue ei rakenna puolustuspolitiikan tulevaisuutta EU:n varaan, koska EU:lla ei ole omia puolustusvoimia, eikä niitä myöskään tule. Naton kanssa tehdään yhteistyötä. Nato-jäsenyydestä täytyy tehdä selvitys, jossa punnitaan hyödyt ja haitat.
– Ensisijaisesti panemme oman puolustuksemme kuntoon. Natosta täytyy selvittää hyödyt ja haitat. Tarvittaessa täytyy tehdä neuvoa-antava kansanäänestys. Mahdollisena vauhdittajana tässä asiassa olisi todennäköisemmin Ruotsin Nato-jäsenyys, Niinistö sanoi.
Pohjoismainen yhteistyö on luontevampaa kuin väkinäinen EU-yhteistyö. Se sujuu jo mainiosti Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa. Valtiosopimuksia ei kuitenkaan ole solmittu ja puolustusliitto on poissuljettu.
-Pohjoismainen yhteistyö ei ratkaise rahoitusongelmia eikä annan turvatakuita. Omaa päätösvaltaa ei saa antaa Suomesta muualle: emme voi luovuttaa mitään puolustuskykyä ulkomaiseen hallintaan, kuten esimerkiksi laivaston johtoa Ruotsille, Niinistö linjasi.
Mallia Ruotsin puolustusteollisuudesta
Sen sijaan huoltovarmuudessa ja puolustusteollisuudessa täytyy ottaa mallia Ruotsista. Suomi on menettänyt asekauppoja, kun ei ole myöntänyt lupia aseiden vientiin. Ongelma koskee eritoten Sakon kivääritehdasta, jonka omistaa italialainen Beretta. On pelätty jopa joidenkin asetyyppien valmistuksen siirtämistä ulkomaille, kun Italia olisi myöntänyt vientiluvan, mutta Suomi ei.
– Olemme ampuneet omaan jalkaan. Suomi on Euroopan tiukin aselupien myöntämisessä. Meidän tulisi ottaa oppia Ruotsista oman puolustusteollisuutemme ja huoltovarmuutemme turvaamisessa, Niinistö suositteli.
Puolueen mukaan Suomi jatkaa kansainvälistä toimintaa, mutta oma puolustus etusijalla. Myös YK-tehtävissä painotetaan tehtäviä, jotka parantavat omaa puolustuskykyä. Ja jos joukkoja lähetetään, niitä pitää tukea täysin voimin, vaikka itse lähettämisestä olisi kiistelty, kuten viimeksi Afganistanin kohdalla.
Artikkelin otsikkoa muutettu 13.2.2015 klo 15.27.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jussi Niinistö: Jalkaväkimiinat takaisin, vai mitä sanoo keskusta?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Keski-Suomen piiri nimesi uusia eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten piirihallitus nimesi kokouksessaan tiistaina kaksi uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin 2027. Aiemmin nimettyjen Henri Sorvalin ja Janne Luoma-ahon lisäksi listalle liittyvät Jukka Haaparanta Jämsästä ja Kari Laakko Laukaasta.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







