

Afterpostenin esitysgrafiikkaa. Prosenttiluvut kustakin maasta tulleiden pakolaisten kotimaassaan vierailevien määrä. / Kuvakaappaus, Afterposten
Viikon 1/2019 luetuin
Norjan tilastokeskus selvitti: maahan tulleet pakolaiset käyvät ahkerasti vanhoissa kotimaissaan – 75 prosenttia ilmoittaa syyksi lomailun
Aftenposten-lehden mukaan suuri osa Norjaan pakolaisina tulleista on matkustanut vierailuille alkuperäisiin kotimaihinsa. Norjan tilastokeskuksen toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni Norjassa vähintään kaksi vuotta asuneista 16-74-vuotiasta humanitaarisista maahanmuuttajista on vieraillut kotimaassaan. Kyselyyn vastanneista 48 prosentilla oli Norjan kansalaisuus.
Somaliasta lähtöisin olevista oli kotimaassaan vieraillut 24 prosenttia, afgaaneista 40 prosenttia ja irakilaisista peräti 71 prosenttia. Reilusti yli puolet näistä vierailuista oli kestoltaan yli neljä viikkoa. Kolme neljästä kotimaassaan vierailleesta kertoi matkan tarkoituksen olleen loma.
Vaikka monia näistä maista pidetään turvattomina ja niihin matkustamisesta varoitetaan virallisesti, monet lähtevät kuitenkin käymään juurillaan. Norjan maahanmuuttovirasto UDI:n edustaja Dag Bærvahr vahvistaa matkailuilmiön olemassaolon, mutta korostaa, että Norjan kansalainen voi laillisesti matkustaa näihin maihin.
Norjan hallitus päätti vuonna 2016, että Somalian tilanne on rauhoittunut siinä määrin, että 1600 somalin humanitaarinen oleskelulupa voidaan peruuttaa ja henkilöt palauttaa Somaliaan. Asiasta on väännetty kättä pitkään, ja YK:n pakolaisjärjestö, norjalainen turvapaikanhakijoiden järjestö sekä paikallinen Pelastakaa Lapset-järjestö ovat esittäneet karkottamissuunnitelmasta vastalauseensa.
Toimittajan kommentti:
Vuonna 2016 The Local ja Die Welt raportoivat myös Saksassa pakolaisten matkustelevan vanhoihin kotimaihinsa. Hartz-IV-sosiaalituen saajat ovat oikeutettuja olemaan poissa rekisteröimispaikkakunnaltaan 21 päivän ajan. Jotkut pakolaiset käyttävät tilaisuuden hyväkseen vieraillakseen kotimaissaan kuten Syyriassa, Afganistanissa tai Libanonissa, ja palaavat sen jälkeen Saksaan. Saksassa tuen saajien ei lain mukaan tarvitse selvittää viranomaisille, minne he matkustavat. Vaikka työvoimatoimisto saisikin tietää matkan kohteen, se ei saa välittää tietoja muille viranomaisille.
Pakolaisasiajärjestöjen edustajat ampuivat tuolloin Die Weltin väitteet alas. Pro Asyl-järjestön edustaja Karl Kopp kertoi The Localille, että Die Weltin artikkelissa on vain vähän luotettavaa informaatiota, ja vastauksien sijaan se herätti lähinnä uusia kysymyksiä. YK:n pakolaisjärjestön edustaja Martin Rentsch puolestaan kertoi, että vaikka hänellä ei ole asiasta tarkempaa tietoa, lähtömaissa lomailua ei voi kutsua laajaksi ilmiöksi, sillä ”…pakolaiset pakenevat sotaa ja sortoa. He ovat jättäneet kaiken taakseen eivätkä voi palata kotimaihinsa.”
Olisi hieman outoa, jos Euroopassa vain Norjaan tulleet pakolaiset Euroopassa matkustavat laajamittaisesti vierailuille vanhoihin kotimaihinsa. Todennäköisesti tilanne on sama Saksassa, ja miksei myös Suomessakin.
On ymmärrettävämpää, että siinä vaiheessa, kun maahan on kotiuduttu ja lapset ja perhe syntyneet ja kasvaneet maassa, että käydään alkuperäisen kotimaan turvallisuustilanteen parannuttua vierailemassa ja sukuloimassa. Mutta turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa, silloin, kun oleskelulupaa haettaessa nimenomaisesti on vedottu vanhan kotimaan vaarallisuuteen, se on jo maalaisjärjellä väärin vastaanottanutta maata kohtaan, sekä pakolaissopimusten mukaan peruste purkaa oleskelulupa.
Mikäli pakolaisstatuksen saanut tai sellaista hakeva henkilö matkustaa vapaaehtoisesti maahan, jonka olojen perusteella hän on suojelua hakenut, henkilön status turvapaikanhakijana tai turvapaikka voidaan perua Geneven pakolaissopimuksen (1951) artiklan 1C nojalla. Mikäli oleskelulupa on pysyvä tai henkilö on jo saanut uuden asuinmaansa kansalaisuuden, matkustusrajoituksia ei luonnollisesti enää ole. Tämän taitaa tietää moni muukin – matkoille lähdetään mieluummin vasta sitten, kun on saatu pysyvä oleskelulupa tai kansalaisuus.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







