LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorten usko tulevaisuuteen on koetuksella, ja epävarmuus näkyy suoraan perhehaaveissa. Nuorisoala ry:n tuore kysely paljastaa, että maailman ja Suomen turvallisuustilanteen heikkeneminen saa monet nuoret siirtämään lapsihaaveitaan tai luopumaan niistä kokonaan, vaikka hallitus on viime vuosina lisännyt merkittävästi lapsiperheiden taloudellista tukea.
Kyselyyn vastasi yli tuhat 15–30-vuotiasta suomalaista osana EU:n nuorisodialogia. Tulosten mukaan 81 prosenttia miehistä ja 93 prosenttia naisista uskoo Suomen turvallisuuden heikkenevän viiden vuoden sisällä. Joka kolmas vastaaja kertoo, että maailman turvallisuustilanne on heikentänyt heidän haluaan hankkia lapsia.
Vaikutus on erityisen voimakas niillä, jotka kokevat uhan suurimmaksi: heistä jopa 64 prosenttia on siirtänyt lapsihaaveitaan tai luopunut niistä. Yleisimmin lapsihaaveita siirtävät 25–30-vuotiaat, mutta sama suunta näkyy myös nuoremmissa ikäluokissa.
Nuorten näkemykset Euroopan turvallisuudesta jakautuvat. Naisista 62 prosenttia painottaisi diplomatiaa ja rauhantyötä, kun taas miehistä 47 prosenttia valitsisi ensisijaiseksi keinoksi EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamisen.
– Nuoret haluavat samoja asioita kuin kaikki muutkin – rauhaa, kodin ja työn, merkityksellistä tekemistä sekä varmuuden siitä, että huomennakin voi luottaa toiseen ihmiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan, tiivistää Nuorisoala ry:n vaikuttamistyön päällikkö Petra Pieskä.
Samaan aikaan hallitus on edistänyt lapsiperhemyönteistä politiikkaa. Perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite vahvistaa lapsiperheiden asemaa on näkynyt muun muassa verotuksen lapsivähennyksen palauttamisena ja sen kaksinkertaistamisena: kahden lapsen perheelle vähennys on nyt 420 euroa ja kolmen lapsen perheelle 630 euroa, kun hallituskauden alussa se oli nolla euroa. Lisäksi lapsilisiä on korotettu ja on tehty määrärahaesityksiä syntyvyyttä tukeville toimille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kiteytti hallituksen linjan näin:
– Ilman työtä ei synny hyvinvointia ja ilman lapsia ei ole tulevaisuutta ja ilman lapsia edessä häämöttää suomalaisten sukupuutto.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Merkittävät lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseen on ollut perussuomalaisten pitkän ajan tavoite, jota on tuotu vahvasti esille puolueen linjauksissa sekä oppositiokaudella tehdyissä vaihtoehtobudjeteissa. Nyt nämä perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet toteutetaan.
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
