

LEHTIKUVA
”Nuuka nelikko” vastustaa EU-elvytysrahaston jättimäistä rahalahjaa etelän maille – miksi Suomi hairahtui pois tästä joukosta?
EU:n huippukokous on viikonloppuna. Saksa ja Ranska yrittävät vimmatusti saada hyväksyttyä kokouksessa 750 miljardin euron elvytysrahaston. Saksan liittokansleri Angela Merkel käytti Euroopan parlamentissa tiukan puheenvuoron sopimuksen kiireellisen hyväksymisen puolesta ja vetosi jäsenmaiden solidarisuuteen.
Liittokansleri Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat painostaneet ns. ”nuukaa nelikkoa”, joka on tiukasti vastustanut rahastoa ainakin nykymuodossaan. Nelikkoon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Tiukimmin rahastoa on vastustanut Hollannin pääministeri Mark Rutte. Merkel on tavannut Rutten Berliinissä viime päivinä. Ruttea tapaavat myös eniten elvytysapua anelevat pääministerit Italian Giuseppe Conte, Espanjan Pedro Sanchez ja Portugalin António Costa.
Britannian eron jälkeen Hollanti on alkanut ajaa brittien kaltaista linjaa EU-asioissa ja erityisesti EU:n budjetin kasvattamisen vastustamisessa. Rutten kanssa tiukkaa linjaa on vetänyt hänen halllituksen valtiovarainministeri Wopk Hoekstra. Häntä on kritisoitu Italiassa voimakkaasti. Viime vuonna nämä kaksi jo onnistuivat kaatamaan Macronin ehdotuksen euroalueen omasta suuresta budjetista.
Mark Rutte on ollut nuukan nelikon epävirallinen johtaja. Ryhmään kuului aiemmin myös Suomi. Silloin ryhmää kutsuttiin uudeksi Hansaliitoksi. Suomen eroa ryhmästä on ihmetelty monella taholla.
Nuukaryhmä hyväksyy elvytysrahaston, mutta vain lainojen muodossa. Lisäksi tukea saavilta mailta vaadittaisiin näyttäviä taloudellisia reformeja muun muassa työmarkkinoille, verotukseen, eläkejärjestelmiin ja kilpailukykyyn. Komission ehdottamassa rahaston mallissa tuen saannin ehdollisuus olisi olematonta.
Ilman ehdollisuutta tukia saatetaan käyttää tehottomasti ja tuhlaillen. Avustukset johtaisivat tulonsiirtounionin syntymiseen, mitä Hollanti vastustaa jyrkästi. Jos tälle tielle lähdetään niin loppua ei ole näkyvissä.
Suomen hallituksen linjaa rahastoon voidaan pitää liian löysänä. Suomi olisi siinä merkittävä nettomaksaja jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Vaikka elvytysrahasto olisi kooltaan suurehko, se ei pelastaisi, Italiaa ja muita pahiten velkaantuneita maita. Ainoastaan laajat rakenneuudistukset voivat johtaa kestävään julkiseen talouteen ja velkaongelman ratkaisuun.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nuuka nelikko Wopk Hoekstra Elpymisrahasto Hansaliitto Pedro Sánchez Giuseppe Conte Emmanuel Macron Mark Rutte Itävalta Angela Merkel Tanska Hollanti Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS varoitti hallitusta flirttailusta EU:n miljardipaketin kanssa: ”Opetelkaa sanomaan ei”

Halla-aho tyrmää komission esittämän 750 miljardin elvytysrahaston: ”Ei voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää eteläisen Euroopan”

Tutkimus paljastaa: Suomalaiset eivät halua maksaa hallituksen ideologisista lempihankkeista – avointen rajojen maahanmuuttopolitiikan takana vain pieni vähemmistö

Tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei ole valmis maksamaan uusia EU-menoja

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Jani Mäkelä EU-tukipaketista: maksamisessa kymmenien vuosien työ, Suomi ei missään tapauksessa tule hyötymään

Koskenkylä: Elvytysrahaston laillisuus kyseenalainen – EU-oikeuspalvelun arvioinnit eivät ole lopullisia juridisia arvioita päätösten laillisuudesta

Heikki Koskenkylä kommentoi EU-elvytysrahaston laillisuutta: “Budjetin menojen rahoittaminen lainoilla jyrkästi kielletty” (video)

Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








