

Cancel-kulttuuri tarkoittaa sosiaalisen median ja poliittisten aktivistien masinoimia aggressiivisia ja kohtuuttomia reaktioita, ”väärämielisten” parjaamista ja rangaistusten vaatimista. Alkuperäinen kuva: Pixabay/RoyalAnwar.
Nyt se on tutkittu: yliopistoissa syrjitään perinteisten arvojen kannattajia
Politiikan professori Eric Kaufmannin tutkimus paljastaa, että cancel-kulttuuri vaivaa yhdysvaltalaisia, brittiläisiä ja kanadalaisia yliopistoja. Ilmiö on paljon laajempi kuinyksittäisistä julkisuuden kohutapauksista voisi päätellä. Tutkimus paljastaa, että akateemisten yhteisöjen poliittinen asenneilmapiiri on kiristynyt. Korkeasti koulutettujen ihmisten parissa ilmenee ennakkoluuloisuutta ja parviälyä. Valtaväestöä vasemmistolaisemmassa akateemisessa ympäristössä esiintyy halukkuutta sensuroida vastakkaisten näkemysten edustajia. Erityisesti yhteiskuntatieteiden puolella vähemmistöön jäävät oikeistolaiset joutuvat piilottelemaan näkemyksiään syrjinnän pelossa. Akateeminen ura houkuttelee koulutettuja oikeistolaisia entistä vähemmän. Kun akateemisen maailman kaikukammio vahvistaa itseään, moniäänisyys katoaa ja ajattelun taso laskee.
Akateeminen vapaus on uhattuna Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. Tätä väitettä tukee tuore tutkimus cancel-kulttuurista. Asiasta kirjoittaa Newsweek.
Toistaiseksi termiin on suhtauduttu lähinnä kevyenä heittona poliittisessa keskustelussa. Lontoolaisen Birkbeck Collegen politiikan professori Eric Kaufmann päätti selvittää, millainen todellisuuspohja ilmiöllä oikeasti on. Tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä akateemisen vapauden murenemisesta. Yliopistoinstituution perinteinen ihanne ajattelun vapaudesta ja avoimesta näkemysten haastamisesta on kärsinyt poliittisten asenteiden kiristymisen vuoksi.
Kaufmann kartoitti kyselytutkimuksella akateemisten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden halukkuutta sensuroida eri mieltä olevia ja kiistanalaisia ajattelijoita. Tutkimuksessa käsiteltiin myös pelkoja, joita liittyy vallitsevien poliittisten käsitysten haastamiseen akateemisessa yhteisössä.
Tyypillisesti uutisotsikoihin nousee tapauksia, joissa on hyökätty nimekkäitä tutkijoita vastaan. Kaufmann mainitsee mm. Bret Weinsteinin ja Charles Murrayn tapaukset. Tutkimus osoittaa, että kyseessä on vain jäävuoren huippu kaikista niistä tekijöistä, jotka uhkaavat moniäänisyyttä ja akateemista vapautta.
Professori Kaufmann nostaa esille kaksi toisiinsa linkittynyttä tekijää. Ensimmäinen niistä on hallinnon ja kollegoiden luoma uhka epäsuosittujen ajatusten esittäjiä kohtaan. Kaufmann luonnehtii tätä autoritarismiksi, jossa instituutio ylläpitää sensuuria erilaisten sanktioiden uhalla. Epäsuosittujen ajatusten esittäjä saatetaan siirtää organisaatiossa sivuun, ja hän joutuu pelkäämään potkuja. Autoritarismi voi näkyä myös epäsuorasti mm. poliittisena syrjintänä rekrytoitaessa, ylennettäessä sekä apurahoja jaettaessa ja julkaisuja arvioitaessa.
Tutkimus paljasti, että vähemmistönä olevat konservatiiviset tutkijat joutuvat panostamaan itsesensuuriin. On pelko, että vallassa olevat tai vertaiset voivat kostaa henkilökohtaiset näkemyserot esimerkiksi ankarampana kriittisyytenä ammatillisissa vertaisarvioinneissa. Tämän takia poliittiseen vähemmistöön jäävät tutkijat varovat sanomisiaan ja näkevät erityistä vaivaa näkemysten piilottamiseksi.
Edellä mainitut autoritarismin muodot osoittautuivat hyvin yleisiksi akateemisessa maailmassa. Amerikassa peräti joka kolmas konservatiivinen jatko-opiskelija tai tutkija kertoi joutuneensa kurinpidollisten toimenpiteiden kohteeksi näkemyksistään. 75% konservatiivisista yhteiskuntatieteilijöistä kertoi heidän laitostensa suhtautuvan poliittisen vähemmistön näkemyksiin vihamielisesti. Seitsemän kymmenestä kertoi harjoittavansa aktiivisesti itsesensuuria.
Yli 90% presidentti Donald Trumpia kannattaneista tutkijoista kertoi, ettei olisi voinut paljastaa näkemyksiään työtovereilleen. Vastaavasti 85% demokraattipuoluetta kannattaneista tutkijoista vastasi, että Trumpin kannattajien pitäisikin varta vasten vaieta ajatuksistaan.
Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa neljä kymmenestä akateemisesta vastaajasta sanoi, ettei voisi palkata henkilöä, jonka tietäisi kannattavan Trumpia. Isossa-Britanniassa kolmasosa puolestaan kertoi olevansa valmis syrjimään työnhaussa brexitin kannattajaa. Murto-osalle pelkkä oikeistolaisuuteen viittaava ajatusmaailmakin riittäisi kriteeriksi syrjiä apurahahakemusten käsittelyssä.
Oikeistolaiseksi leimautumisella on vakavia sosiaalisia vaikutuksia. Vain neljä kymmenestä akateemisesta vastaajasta kertoi pystyvänsä istumaan ongelmitta samassa lounaspöydässä Trumpia kannattavan tutkijan kanssa. Autoritarismin suorat ja epäsuorat muodot tekevät siis arkielämästä hankalampaa eri tavalla ajatteleville ihmisille.
Tutkimus osoittaa ällistyttävällä tavalla, miten korkeasti koulutettujen ihmisten parissa vallitsee ennakkoluuloisia asenteita ja epäitsenäistä parviälyä. Akateemisilla ihmisillä on myös vaikeuksia estää henkilökohtaisten asenteiden tunkeutumista ammatilliseen kanssakäymiseen. Löydökset murentavat käsitystä akatemiasta älyllisenä ja henkisesti kypsänä ympäristönä.
Valoisa puoli tutkimustuloksissa on se, että vielä toistaiseksi enemmistö akateemisista ihmisistä ei tue avoimesti cancel-kulttuuria. Vain yksi kymmenestä tutkijasta Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa vastasi kannattavansa kiistanalaisten tutkijoiden potkimista. Esimerkkinä kiistanalaisesta ajatuksesta annettiin mm. se, että kahden vanhemman kasvattamat lapset pärjäisivät paremmin kuin yksinhuoltajan kasvattamat lapset. Toisaalta puolella vastaajista ei ollut selvää kantaa cancel-kulttuuriin. Toisin sanoen, suuri osa voi olla alttiina äänekkäiden aktivistien painostukselle.
Aikasarjadata vuodesta 2000 vuoteen 2016 osoittaa, että yliopisto-opiskelijat alkoivat suhtautumaan entistä suvaitsemattomammin poikkeaviin näkemyksiin poliittisista kiista-aiheista kuten rodusta, sukupuolesta ja seksuaali-identiteetistä. Henkinen ”turvallisuus” asetetaan akateemisen vapauden edelle.
Vakava seuraus akateemisen ilmapiirin myrkyttymisessä on, että lahjakkailla oikeistolaisilla ei ole kannustimia hakeutua akateemiselle uralle. Amerikkalaisten ja brittiläisten tohtoriopiskelijoiden vastauksista kävi ilmi, että oikeistolaiset vastaajat kokivat paljon useammin oman ajattelutapansa epäsopivaksi yliopistomaailmaan. Kaufmann korostaa, että tämä pitää oikeistohenkisiä korkeakoulutettuja loitolla akatemiasta paljon enemmän kuin yksityiseltä sektorilta saatava parempi palkka.
Yliopistot ovat nyt kierteessä, jossa yksiääninen poliittinen kaikukammio vahvistaa itseään moniäänisyyden kustannuksella. Se rohkaisee vallitsevien näkemysten edustajia ajamaan toisinajattelijoita pois entistä aggressiivisemmin. Kaufmann muistuttaa, ettei ilmiö rajoitu pelkästään akatemiaan. Sama ajattelutapa leviää yliopistokampuksilta muihin asiantuntijaorganisaatioihin, teknologia-alan yrityksiin ja medioihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt se on tutkittu: journalismiyliopistot läpikotaisin punavihreitä

Amerikkalainen supermarket ei taipunutkaan Cancel-liikkeen vaatimuksiin – Trader Joe’s perääntyi suunnitelmastaan poistaa etniset tuotemerkit

Entistä useampi tutkija pitää cancel-kulttuuria uhkana akateemiselle vapaudelle – toiset kieltäytyvät tunnustamasta ilmiön olemassaoloa

Vaikka vasemmisto lätkii surutta pöytään natsikorttia, muut eivät saa tehdä niin – potkut saanut Mandalorian-tähti sai kokea tämän karvaasti nahoissaan

Voi elämän kevät! Disney luokitteli Muppetit ”loukkaavaksi sisällöksi”, Kermit ja Miss Piggy liian vaarallisia lasten silmille

Media, kirkko ja yliopistot politisoituvat vauhdilla – O’Sullivanin laki ennusti jo 30 vuotta sitten, että kaikki organisaatiot jotka eivät ole oikeistolaisia, muuttuvat ajan myötä vasemmistolaisiksi

Sisäministeriö kaavailee nettipoliisin puuttumista ilmaisuihin, joita ei ole laissa kielletty – sumentaa laillisen ja laittoman toiminnan rajoja

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Canceloinnin huippu: Kiina poisti tähtinäyttelijättären netistä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








