

LEHTIKUVA
Ohisalo väittää, ettei uusi maakuntavero nosta verotuksen tasoa – Halla-aholta täystyrmäys: ”Jos tuomme uuden verottajan tähän maahan, kokonaisveroaste nousee, vaikka mitä luvattaisiin”
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toteaa, että sote on pelkkä hallintouudistus, joka tulee aiheuttamaan lisää kustannuksia. – Kustannukset tietysti katetaan karsimalla ruohonjuuritasolta perusterveydenhoidon palveluja, joita ihmiset tarvitsevat kaikkein kipeimmin. Tämä johtaa yhteiskunnan kahtiajakoon, eli meillä on rahoitusvaikeuksista kärsivä julkinen terveydenhoito ja yksityinen puoli niille, jotka ovat työterveyden piirissä tai joilla on varaa yksityiseen vakuutukseen, Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.
Hallituksen sote-uudistuksen kylkiäisenä suomalaisten verorasitus uhkaa nousta jälleen, sillä soten kylkiäisenä on tulossa valtionveron ja kunnallisveron rinnalle uusi verotuksen taso eli maakuntavero. Maakuntaverosta on sovittu hallitusohjelmassa.
Iltalehden puheenjohtajatentissä tänään vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo pyrki esittämään, että kokonaisverotuksen taso ei kuitenkaan olisi nousemassa.
– Se ei tarkoita sitä, että ihmisten pussista menisi enemmän rahaa. Ei tule tarkoittamaan yhtään lisäeuroa, Ohisalo väitti.
Uudistus vie kunnilta verotuloja
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että jos hallitus todella tuo uuden verottajan tähän maahan, niin tosiasiallinen seuraus on se, että kokonaisveroaste väistämättä nousee.
– Näin käy yhtäältä siitä syystä, että osa suunnitelluista hyvinvointialueista tulee olemaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja toisaalta siksi, että uudistus itsessään vie kunnilta verotuloja, mikä saattaa suuren osan kunnista uusiin taloudellisiin vaikeuksiin. Se taas nostaa painetta nostaa kunnallisverotusta. Kokonaisveroaste on siis nousemassa, vaikka täällä mitä luvattaisiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli samoilla linjoilla todetessaan, että Ohisalon väitteet eivät ole uskottavia.
– Jos tulee uusi hallinnon taso ja uusi verotuksen taso, se varmuudella nostaa kokonaisveroastetta, eli ollaan kolmen verottajan mallissa. Pitkä käsi taas hamuaa suomalaisen veronmaksajan kukkarolle.
Pääministeri Sanna Marin perusteli lisäverorasitusta sillä, että maakuntavero antaisi maakunnille intressin hoitaa palvelunsa tehokkaasti. Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson edellytti maakuntaveron tarpeellisuutta ja vakuutteli, että se on tulossa.
– Kyllä me se verotusoikeus tarvitaan, Andersson sanoi.
Sotella ei pitäisi saattaa kuntia talousahdinkoon
Perussuomalaiset – ja kaikki muutkin oppositiopuolueet – esittivät tällä viikolla hallitukselle epäluottamusta soten vuoksi. Halla-aho huomautti, että sote on hallintouudistus, joka tulee vain aiheuttamaan lisää kustannuksia.
– Kustannukset tietysti katetaan karsimalla ruohonjuuritasolta perusterveydenhoidon palveluja, joita ihmiset tarvitsevat kaikkein kipeimmin. Tämä taas johtaa yhteiskunnan syvenevään kahtiajakoon, eli meillä on suurista rahoitusvaikeuksista kärsivä julkinen terveydenhoito ja yksityinen puoli niille, jotka ovat työterveyden piirissä tai joilla on varaa yksityiseen vakuutukseen.
– Hallinnon uudistus ei tuo lisää rahaa järjestelmään, vaan päinvastoin kuluttaa sitä. Lainsäätäjän ei pitäisi soteuudistuksella saattaa kuntia kasvavaan taloudelliseen ahdinkoon, jossa viedään suuri osa verotuloista, mutta jätetään ongelmat, Halla aho sanoi.
Politiikan mahdollistettava yritystoiminta maakunnissa
Useat Suomen kunnat olivat suurissa talousvaikeuksissa jo ennen koronaa. Halla-aho totesi, että varsinkin maakunnissa kuntien pitää houkutella työssäkäyviä ihmisiä talouskasvun edistämiseksi.
– Maakunta-Suomessa keskeistä on, että verotuksellisilla ja muilla politiikan keinoilla mahdollistetaan yritystoiminta, ennen kaikkea teollisuuden toiminta, jonka ympärille rakentuu palveluyrittäjyyttä, alihankintayrittäjyyttä ja muuta.
– Suuret työnantajat ovat pienillä paikkakunnilla usein paikallisen talouden selkäranka. Ainoa kestävä tapa saada kuntien talous tasapainoon on saada työikäiset ihmiset pysymään kunnissa. Se onnistuu, jos heille on siellä työpaikkoja. Näin se vaan toimii, Halla-aho sanoi.
Pääministeri Marin ajautui varsin kauas aiheesta pohtiessaan työllisyyskeinoja: Marinin mukaan peruskoulut ja kaavoitus tukevat työpaikkojen syntymistä kunnissa.
Työllisyyden vahvistamiseksi perussuomalaiset esittää pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien verotuksen keventämistä, palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä, sillä perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää.
Vasemmiston puheenjohtajan Anderssonin mukaan tuloveron alennukset ovat ”tehotonta työllisyyspolitiikkaa”. Vähemmän yllättäen myöskään yhteisöveron alennukset eivät miellytä Anderssonia.
Ydintoimintojen ulkopuoliset tehtävät leikkuriin
Pääministeri Marinin mukaan yksityistä sektoria ja julkista sektoria ei kannata laittaa vastakkain. Halla-aho totesi, että rahoituksellisesti ne kuitenkin ovat vastakkain.
– Suomessa ei ole poliitikkoja, jotka eivät pitäisi julkisia palveluja – kuten kouluja ja terveyspalveluja – välttämättöminä. Realiteetti on kuitenkin se, että julkinen sektori rahoitetaan yksityissektorin työllä, jota verotetaan. Suomessa julkisten menojen osuus bkt:sta on jo nyt EU:n suurimpia. Meidän pitää nyt sekä lisätä ja edistää yksityissektorille syntyvää työllisyyttä ja samalla karsia julkisia menoja.
Perussuomalaiset haluaa asettaa julkiset menot tärkeysjärjestykseen. Halla-aho tarkensikin, että julkisten menojen karsiminen ei suinkaan tarkoita sitä, että ensimmäisenä leikataan lasten, sairaiden ja vammaisten palveluista.
– Kyse on yksinkertaisesti julkisten menojen priorisoimisesta. Karsitaan siis ensiksi sellaisia toimintoja, jotka eivät kuulu veronmaksajan rahoitettavaksi, eivätkä ne kuulu valtion ja kuntien ydintehtäviin.
Perussuomalaiset haluaa pitää koko maan asuttuna
Perussuomalaiset haluaa turvata sen, että koko Suomen on oltava asumiskelpoinen.
– Maaseudulla ihmiset haluavat tulla toimeen omalla työllään. He eivät näe elinvoiman ensisijaisena lähteenä valtionosuusjärjestelmää. Perussuomalaiset kuitenkin haluavat pitää koko maan asuttuna ja se edellyttää tiettyä perusinfrastruktuuria, koulua, liikenneyhteyksiä ja terveyspalveluja, joita ei voi toteuttaa puhtaan markkinaehtoisesti näin suuressa maassa.
– Tarvitaan siis lisäksi myös valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja. Kuitenkin maakuntien elinvoima lähtee siitä, että ihmisillä on realistinen mahdollisuus jäädä asumaan omille kotiseuduilleen, että saatavilla on koulu, terveyspalvelut – ja että seudulle syntyy tuottavia työpaikkoja. Niistä saatavilla verotuloilla myös kuntien talous hyötyy.
Vielä toistaiseksi keskusta on Suomen suurimpia kuntapuolueita. Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on kuitenkin jo ensi viikon sunnuntaina.
– Kepu hallitsee tällä hetkellä suurta osaa Suomen kunnista ja kepu on myös hallituksessa. Maaseudun asukkaiden kannattaakin katsella ympärilleen ja kysyä, meneekö siellä hyvin, ja onko keskusta ollut tähän mennessä ratkaisu maaseudun elinvoiman ongelmiin, Halla-aho sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkinen terveydenhuolto veroaste maakuntavero elinvoimaisuus julkiset menot puheenjohtajatentti hyvinvointi tulonsiirrot sote-uudistus palvelut Maria Ohisalo Annika Saarikko Kuntavaalit Yritykset Sanna Marin Maaseutu Li Andersson Kunnat perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho Keskusta kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: ”Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”

Perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää puuttumalla asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksiin sekä työn verottamiseen

PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan

Meri: Suomen ja kuntien tie – velkaa ja veroja

Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Ikäviä uutisia lyödään pöytään vasta kuntavaalien jälkeen – himoverottava hallitus on jo päättänyt maakuntaverosta, vaikka kaikki eivät suostu myöntämään asiaa suoraan äänestäjille

Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sote-uudistus vie palvelut kauemmas ja uhkaa demokratian toteutumista

Reijonen pettyi sote-äänestykseen: ”Kiire meni sisällön edelle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








