

LEHTIKUVA
Oikeisto- ja vasemmistoradikaalit sekä islamistit tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän rikoksia
Saksassa tehtiin viime vuonna poliittisesti motivoituja rikoksia enemmän kuin vuosikymmeniin. Erityisen paljon kirjattiin Israelin vastaisia ja juutalaisvihamielisiä tekoja. Vasemmisto-oikeisto-akselilla suurin osa teoista kirjautui oikeistoradikaalien piikkiin. Vasemmistolaiset olivat kärjessä ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä rikoksissa sekä tuhotöissä. Poliitikot ja puolueet joutuivat usein hyökkäysten kohteeksi.
Uskontoon eli lähinnä islamiin pohjautuvien rikosten määrä nousi Saksan keskusrikospoliisin mukaan viime vuonna 5 170 tapaukseen, joista suurin osa tehtiin islamilaisen Hamas-järjestön 7. lokakuuta Israeliin kohdistaman terrori-iskun jälkeen.
Saksan sisäministeriä Nancy Faeseria (sd) on kritisoitu, että hän ei muistuttanut tilastoja julkistaessaan saksalaisesta käytännöstä, jonka mukaan antisemitistiset teot luokitellaan Saksassa automaattisesti oikeistolaisiksi rikoksiksi, jos niiden tekijää ei kyetä yksilöimään.
Kiellettyjä kansallissosialistisia symboleja kuten hakaristejä ja Hitler-tervehdyksiä nähtiin viime vuonna usein palestiinalaisten Israelin vastaisissa mielenosoituksissa. Osa niistä kirjattiin vallitsevan tavan mukaan äärioikeistolaisiksi.
Lisääntynyt antisemitismi näkyi tilastossa myös suoraan juutalaisiin henkilöihin kohdistuvina väkivaltaisina tekoina, solvauksina, uhkauksina ja vihapostina.
Äärioikeistolaiset kärjessä väkivallassa
Poliittisesti motivoitujen rikosten rekisteröintiin kuuluu Saksassa tekijöiden luokitteleminen oikeistoon ja vasemmistoon sekä nykyään myös uskonnollisiin ja ulkomaalaisiin tekijöihin.
Viime vuoden 3 561 poliittisesti motivoidusta väkivallanteosta 1 270 luokiteltiin äärioikeistolaisten ja 916 äärivasemmistolaisten tekemiksi. 581 tapauksessa motiivi löytyi ulkomaisesta ja uskonnollisesta ideologiasta.
Poliittiseen väkivaltaan sisältyi 17 tapon yritystä ja kolme loppuun asti toteutettua surmaa. Neljä tapon yrityksistä kirjattiin äärioikeistolaisille, neljä ulkomaisille uskonnollisille ryhmille ja kolme äärivasemmistolaisille.
Luvuissa ei ole mukana 8 951 viime vuonna tehtyä veitsi-iskua, jotka luokitellaan väkivallaksi ilman erityistä poliittista motiivia.
Yli 60 000 poliittisesti motivoitua rikosta
Saksassa tehtiin viime vuonna kaikkiaan 60 028 poliittisesti motivoitua rikosta.
Niistä 28 945 luokiteltiin motiiviltaan äärioikeistolaisiksi, 7 777 äärivasemmistolaisiksi, 6 628 ulkomaiseen ideologiaan ja uskontoon kuuluviksi ja loput muunlaisiksi rikoksiksi.
Äärioikeistolaisten teoista 57 prosenttia luokiteltiin propagandaksi. Niissä kyse oli useimmiten kansallissosialismiin liittyvistä tatuoinneista, painotuotteista, symboleista, valokuvista, lipuista, iskulauseista ja musiikista.
Seiniin ja muualle piirretyt hakaristit luokitellaan automaattisesti äärioikeistorikoksiksi, jos niiden tekijää ei ole saatu kiinni.
Vasemmistoradikaalit rikkovat ja polttavat
Poliittisesti motivoituja rakennusten, autojen, koneiden ja materiaalien vahingoittamisia tilastoitiin viime vuonna 9 304 tapausta. Aktiivisimpia näissä teoissa olivat vasemmistoradikaalit. Hedän kontolleen kertyi myös 117 tuhopolttoa.
Tapaukset liityivät usein ei toivottujen rakennusprojektien estämiseen sekä AfD-puolueen vastaiseen taisteluun.
Kansankiihotusrikoksissa poliisi löysi oikeistomotiivin 5 367 tapauksessa ja vasemmistomotiivin 42 tapauksessa.
Vihapuheen levittämisessä internetissä olivat aktiivisimpia äärioikeistolaiset, jotka syyllistyivät 7 025 rikokseen verrattuna äärivasemmistolaisten 624 tekoon.
Homot, papit ja uskonnot vihan kohteena
Oma osastonsa saksalaisessa poliittisesti motivoitujen rikosten tilastossa on antisemitismin ohella myös muulla vihalla.
Viharikosotsakkeen alle sijoittuivat muun muassa muukalaisviha (15 087 tapausta), ulkomaalaisvihamielisyys (6 978 tapausta), rasismi (3 786 tapausta), viha islamia kohtaan (1 462 tapausta), viha Saksaa kohtaan (344 tapausta), naisviha (322 tapausta), viha kristinuskoa kohtaan (277 tapausta) ja miesviha (13 tapausta).
Erikseen luokitellaan poliittisesti motivoidut rikokset seksuaalista suuntautuneisuutta ja muun muassa transsukupuolisuutta vastaan (2 363 tapausta). Todellisen määrän tässä luokassa uskotaan olevan kuitenkin huomattavasti suurempi.
Viharikoksia tehtiin kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna.
Tuhansia rikoksia Israelin vastaisissa mielenosoituksissa
Hamasin terrori-iskuun, Israeliin ja Gazaan liittyen Saksassa tehtiin viime vuonna 4 369 poliittisesti motivoitua rikosta.
Israelin vastaisissa kiihkeätunnelmaisissa mielenosoituksissa tehtiin paljon rikoksia, joihin poliisi ei pystynyt siinä tilanteessa lainkaan puuttumaan.
Ulkomaalaisen ideologian ja uskonnollisten ryhmien tekemiksi teoista luokiteltiin 3 659 ja saksalaisten oikeistolaisten tekemiksi 340 tapausta.
Poliittisesti motivoitujen iskujen ja tekojen kohteeksi joutui Saksassa viime vuonna uskonnollisia yhteisöjä edustavaa henkilöä ja rakennuksia joukossaan 92 kirkkoa, 70 moskeijaa ja 42 synagogaa. Tekoja oli yhteensä yli 6 000.
Puolueet, poliitikot ja virkamiehet hyökkäysten kohteina
Valtiota, osavaltioita, kuntia ja niitä edustavia henkilöitä sekä virastoja ja virkamiehiä vastaan tehtiin viime vuonna 15 050 rikosta, joiden taustalta löytyi poliittinen motiivi.
Henkilöiden (3 798 tapausta) kohdalla kyse oli usein uhkauksesta, kunnianloukkauksesta, nöyryyttämisestä, kiristyksestä ja 27 tapauksessa pahoinpitelystä.
Hyökkäykset liittopäivillä edustettuina olevien puolueiden kimppuun lisääntyivät edellisvuoden 1 806 tapauksesta 2 790 tapaukseen. Niistä 234 oli fyysistä väkivaltaa
Kohteena oli useimmiten (3 006 kertaa) AfD-puolue.
Perässä tulivat vihreät (2 829 tapausta), demarit (1 840 tapausta), kristillisdemokraattinen puolue CDU (1 565 tapausta), liberaalipuolue FDP (568 tapausta) sekä Baijerin kristillissosiaalinen unioni CSU (359 tapausta). Myös vasemmistopuolue Linken tiloihin iskettiin.
Ilmasto ja ympäristö motivoivat vasemmistoa rikoksiin
Ilmaston ja ympäristönsuojelun yhteydessä Saksan poliisi kirjasi viime vuonna 3 303 poliittisesti motivoitua rikosta. Lisäystä edellisvuoteen oli 92 prosenttia.
Suurin ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä teoista luokiteltiin vasemmistoradikaalien (2 542 tekoa) sekä muiden ryhmien kuin oikeistolaisten tekemiksi (698 tekoa).
Poliisit joutuivat poliittisesti motivoitujen rikosten kohteeksi viime vuonna 4 747 kertaa. Joka neljäs teko luokiteltiin väkivallaksi.
Poliisien päälle kävivät useimmiten äärivasemmistolaiset (1 592 tapausta) ja muut (1 548 tapausta). Äärioikeistolaisten tekemiksi kirjattiin 1 315 tapausta.
Saksan keskusrikospoliisi pystyi selvittämään poliittisesti motivoiduista rikoksista viime vuonna 46 prosenttia. Väkivallanteoissa tekijät saatiin selville 63 prosentissa tietoon tulleista tapauksista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nancy Faeser vasemmistoradikaalit mielenosoitukset rikostilastot Poliittinen väkivalta Äärioikeisto islamistit Viharikokset Antisemitismi Israel Saksa
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koraani on Saksan muslimikoululaisille tärkeämpi kuin Saksan laki – joka kolmas hyväksyy väkivallan jos Allahia pilkataan

Pakolaispolitiikasta on tulossa saksalaisille eurovaalien tärkein teema – islamistien vaatimus Saksan muuttamisesta islamilaiseksi valtioksi kuumentaa vaalikampanjaa

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Laittomat siirtolaiset ja maahantulijat tekivät Saksassa viime vuonna ennätysmäärän väkivaltarikoksia – tekijät yhä nuorempia

Epäilty terrori-isku Saksassa: Veitsimies hyökkäsi islamisaatiota vastustavaan puhetilaisuuteen

Israel otti haltuunsa Hamasin salakuljetustunnelit Egyptistä Gazaan

Taas veitsihyökkäys Mannheimissa – nyt uhrina AfD:n paikallispoliitikko

Mannheimin verinen veitsi-isku oli Saksassa yksi monista – poliitikot vaativat islamistien karkottamista ja rajua muutosta siirtolais- ja maahantulopolitiikkaan

Sisäministeri Rantanen pitää Oulun puukotuksia järkyttävinä: ”Tämän on loputtava”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








